mietityttää, ärsttää

!!ärsyttää!!

Mieheni kaveri kysyi perheestäni ja kerroin avoimesti, että isäni oli alkoholisti, menetti työpaikkansa, josta johtuen lapsuuteni/nuoruuteni oli erilainen. En puhunut isästäni kovin positiiviseen sävyyn. Alkoholistin kanssa eläneet ymmärtänevät asian.

Mieheni ystävä oli kertonut tästä vaimolleen, joka ei ollut silloin paikalla. Nyt vaimo on ilmoittanut ettei voi olla "ystäväni",

(en ollut ystävää hakemassakaan, mutta koska miehet ovat hyviä ystäviä ajattelin, että ei ole pahitteeksi tuntea/tietää toisiamme)

koska puhun noin isästäni.



Siis mitä helv....???



Olisiko minun pitänyt valehdella? Miksi tämä on naiselle ongelma? Hänen pienessä täydellisessä maailmassa ei suvaita avoimmuutta ja rehellisyyttä vaikeissa asioissa? Vai liippasiko liian läheltä, onko hänen lähipiirissä alkoholismia? Tai onko tämä naivia alkoholismia tuntematonta jeesustelua?



Tiedän, tätä pitäisi kysyä kyseiseltä henkilöltä, mutta siihen ei taida tulla mahdollisuutta.

Ehkä kyse on loppupeleissä siitä, etten kehunut heidän isopäistä jättivauvaa... :) (yritän lohduttautua tällä)



En ole aiemmin elämässäni tavannut pikkupyhimys käytöstä, nyt vasta kun minulla on vauva niin muiden vauvojen äitien taholta. Yritän välttää livemammapiirejä. Onko nämä jotai hormonaalisia juttuja vai mitä...