Lue keskustelun säännöt.
Miten ratkaista tämä kasvatuserimielisyys?
01.11.2022 |
Minun mielestä lapselle ei pidä antaa periksi, jos tämä huutamalla ja itkemällä vaatii asioita. Mies taas on sitä mieltä, että kun lapsi alkaa itkemään ja huutamaan halutessaan jotain, niin se asia pitää antaa lapselle heti, jotta itku ja huuto loppuisi.
Kommentit (37)
Toivottavasti en suosittele kumpaakaan tapaa. Ainakin teoriassa minulle se huutaminen ja itkeminen on lapselta tarkoittanut viestimistä: mm. pahaa oloa, haluja, kieltäytymistä jne. Minun tehtäväni aikuisena on selvittää, että onko esim lapsen toivoma asia hyvä nyt antaa vai ei. Lisäksi minun tehtäväni on opettaa myös muuta kommunikointia kuin huutamista ja itkemistä. Lapsi ei opi niitä, jos kategorisesti päätän, että esim. edes lapsen itkiessä kipujaan en koskaan häntä ota syliin, koska itkemällä ei saa mitä haluaa: syliä ja lohdutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette molemmat periaatteessa oikeassa ja väärässä. Asiasta keskustellaan ja mietitään yhdessä, onko se asia tarpeellinen, voisiko sille olla joku muu ajankohta ja miksi lapsi sen niin kovasti haluaa. Vastaus ei ole vain kyllä tai ei sen mukaan, mitä aikuinen päättää, vaan lapsen voi huomioida näissäkin asioissa lapsentasoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Olette molemmat periaatteessa oikeassa ja väärässä. Asiasta keskustellaan ja mietitään yhdessä, onko se asia tarpeellinen, voisiko sille olla joku muu ajankohta ja miksi lapsi sen niin kovasti haluaa. Vastaus ei ole vain kyllä tai ei sen mukaan, mitä aikuinen päättää, vaan lapsen voi huomioida näissäkin asioissa lapsentasoisesti.
Miten keskustella huutavan lapsen kanssa? Ei lapsi kuule mitään keskusteluyritystä siltä huudoltaan eikä myöskään pysähdy keskustelemaan. Ap
Minä en ainakaa ole kuunnellut turhasta itkemistä yhtään ja huutamalla meillä ei saanut koskaan mitään. Kaikki kolme lasta huomasivat sen nopeasti ja lopettivat alkuunsa tuollaisen käytöksen. Lapset oppivat keskustelemaan ja perustelemaan haluamansa erikoisasiat ja jos sanoin, että jotain ei hankita, niin ei siitä sen enempää yksikään volissut, vaan asia jäi siihen.
Nyt lapset ovat jo aikuisia ja ovat todella fiksuja nuoria kaikin tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette molemmat periaatteessa oikeassa ja väärässä. Asiasta keskustellaan ja mietitään yhdessä, onko se asia tarpeellinen, voisiko sille olla joku muu ajankohta ja miksi lapsi sen niin kovasti haluaa. Vastaus ei ole vain kyllä tai ei sen mukaan, mitä aikuinen päättää, vaan lapsen voi huomioida näissäkin asioissa lapsentasoisesti.
Miten keskustella huutavan lapsen kanssa? Ei lapsi kuule mitään keskusteluyritystä siltä huudoltaan eikä myöskään pysähdy keskustelemaan. Ap
Lapsesi on tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet oikeassa. Pyydätte lasta rauhoittumaan ja pyytämään kauniisti. Jollei osaa itse rauhoittua, autatte. Sen jälkeen keskustelette pyynnöstä ja sen toteuttamisesta.
Näitä itkupotkuraivarilapsia, joille annetaan periksi, riittää päiväkotiryhmissä ja koululuokissa. Pettymyksiä ei kestetä ja huomio saadaan kiljumalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette molemmat periaatteessa oikeassa ja väärässä. Asiasta keskustellaan ja mietitään yhdessä, onko se asia tarpeellinen, voisiko sille olla joku muu ajankohta ja miksi lapsi sen niin kovasti haluaa. Vastaus ei ole vain kyllä tai ei sen mukaan, mitä aikuinen päättää, vaan lapsen voi huomioida näissäkin asioissa lapsentasoisesti.
Miten keskustella huutavan lapsen kanssa? Ei lapsi kuule mitään keskusteluyritystä siltä huudoltaan eikä myöskään pysähdy keskustelemaan. Ap
Lapsesi on tyhmä.
Ei ole tyhmä. Vaan voimakastahtoinen ja kovaääninen. Joka on jo oppinut, että mitä kovempaa huutaa sitä nopeammin isä antaa periksi. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No lapsi oppii, että huutaminen toimii, jos saa haluamansa. Minä olen pahimmillaan raahannut huutavan lapsen kaupasta ulos, kun sai raivokohtauksen (ei saanut haluamaansa karkkia). Ostokset jäi sillensä ja muut asiakkaat katsoi pahasti, mutta poika osaa nykyään käyttäytyä kaupassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miehesi kanssa samaa mieltä. 2 vko ikäinen vauva ei osaa kommunikoida kuin tuolla tavalla eikä huuto lopu, jos lapsi ei saa haluamaansa eli ruokaa ja kuivaa vaippaa.
Minun mielestäni tämä on tapauskohtaista ja asiassa voi käyttää ikätasoista harkintaa.
Esimerkiksi taaperoni voi saada laskea vielä sen yhden (ja sen jälkeenkin vielä yhden...) kerran liukumäkeä, vaikka itse haluaisin jo lähteä, jos ei ole akuuttia tarvetta lähteä juuri sillä minuutilla.
SItten taas joku seinään piirtäminen esimerkiksi on sellainen jossa en anna periksi :D
Pettymyksiä tarvitaan, että voi oppia käsittelemään siihen liittyviä tunteita, mutta ei minusta ole tarvetta olla aina ehdoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen miehesi kanssa samaa mieltä. 2 vko ikäinen vauva ei osaa kommunikoida kuin tuolla tavalla eikä huuto lopu, jos lapsi ei saa haluamaansa eli ruokaa ja kuivaa vaippaa.
Lapsi ei ole aikoihin ollut mikään vauva vaan uhmaikäinen. Ap
Virheet on tehty jo ennen sitä itkemistä, jne joten on ihan sama mitä sen jälkeen tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas täydelliset mammat neuvoo. Teille on vain sattunut syntymään helppoja lapsia. Tai jotenkin yksinkertaisia ilman omaa tahtoa.
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni tämä on tapauskohtaista ja asiassa voi käyttää ikätasoista harkintaa.
Esimerkiksi taaperoni voi saada laskea vielä sen yhden (ja sen jälkeenkin vielä yhden...) kerran liukumäkeä, vaikka itse haluaisin jo lähteä, jos ei ole akuuttia tarvetta lähteä juuri sillä minuutilla.
SItten taas joku seinään piirtäminen esimerkiksi on sellainen jossa en anna periksi :D
Pettymyksiä tarvitaan, että voi oppia käsittelemään siihen liittyviä tunteita, mutta ei minusta ole tarvetta olla aina ehdoton.
Saako taaperosi periksi itkemällä ja raivoamalla? Vai sanotko, että rauhoittuu ensin ja kertoo sitten toiveensa?
Vierailija kirjoitti:
Taas täydelliset mammat neuvoo. Teille on vain sattunut syntymään helppoja lapsia. Tai jotenkin yksinkertaisia ilman omaa tahtoa.
Höpö, höpö. Kaikki lapset yrittävät jossain vaiheessa saada kiljumalla tahtonsa läpi. Kyse on vain siitä, antaako aikuinen siinä vaiheessa periksi vai opettaako lapsen rauhoittumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas täydelliset mammat neuvoo. Teille on vain sattunut syntymään helppoja lapsia. Tai jotenkin yksinkertaisia ilman omaa tahtoa.
Höpö, höpö. Kaikki lapset yrittävät jossain vaiheessa saada kiljumalla tahtonsa läpi. Kyse on vain siitä, antaako aikuinen siinä vaiheessa periksi vai opettaako lapsen rauhoittumaan.
Eipä taida meidän lapsen mahtua tuohon "kaikkiin". Jos vanhempiinsa voi luotta 100%, ei ole tarvetta kiljua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas täydelliset mammat neuvoo. Teille on vain sattunut syntymään helppoja lapsia. Tai jotenkin yksinkertaisia ilman omaa tahtoa.
Höpö, höpö. Kaikki lapset yrittävät jossain vaiheessa saada kiljumalla tahtonsa läpi. Kyse on vain siitä, antaako aikuinen siinä vaiheessa periksi vai opettaako lapsen rauhoittumaan.
Eipä taida meidän lapsen mahtua tuohon "kaikkiin". Jos vanhempiinsa voi luotta 100%, ei ole tarvetta kiljua.
Tai sitten on niin ankaraa, että eivät uskalla näyttää kaikkia tunteitaan.
Aika harvinaista, että se menee noin päin. Yleensä perheissä äiti on liberaali positiivinen kasvattaja ja isä taas edustaa konservatiivista kurinäkökulmaa. Äidin kädessä heiluvat tunnekortit ja isän kädessä taas nahkaremmi.