Mitä sanotte eskarilaiselle joka haluaa kirkkoon

Se on eskarilaisille aika iso juttu, josta puhutaan paljon. Siirtymäriitti.

Pystyisittekö joustamaan ja päästämään lapsen sinne? Voittehan keskustella siitä uskonnollisesta sisällöstä ja teidän kannastaan siihen. Iso osa niistä lapsista siellä on joka tapauksessa neutraalisti kirkkoon suhtautuvien ei-uskovien lapsia.

että joillekin on tarvetta saada siitä itselleen lisää apuvoimia, jos kuvittelee jonkin jumalolennon auttavan jossakin. Että siis kyse on ihan mielikuvitusjutusta kuten supermanista. Mutta jotkut ihmiset tarvitsevat tällaista, koska ovat niin heikkoja ja se helpottaa heidän oloaan. Se heille sallittakoon. Ja että me ei nyt kyllä moiseen touhuun osallistuta, koska ei ole tarvetta.

Onhan elämässä muutenkin kaikenlaista "teatteria". Turha aiheuttaa lapselle ulkopuolista oloa, kun ei kyse ole mistään herätyskokouksesta kuitenkaan.

Uskoon ei tule kuules sillä,että tarvii supermiehen apua.Uskoa ei voi edes puristaa itsestään vaikka haluaisi.Usko on lahja,joka tulee Jumalalta ja moni tulee uskoon sitä kautta,että huomaa että rukous tosiaan toimii!Ja tuntemani uskovat eivät kyllä tosian ole sen heikompia ihmisiä kuin muutkaan.Päinvastoin!Heillä on usein hyvä elämä ja paljon ystäviä ym.

uskonvapautta, niin miksi sitten kiellät kiinnostumisen esim. kirkosta - eikös lapsellasikin ole oikeus päättää, että haluaako olla uskonnollinen vai ei. Niin, ja toiseksi: ei hän vielä hirveästi "ihan oikeasti" ymmärrä uskon asioista.

Hänen ei tarvi olla ateisti, vaikka te olisittekin. Jos hän kerran tahtoo sinne mennä, niin miksi ihmeessä ette voi sitä hyväksyä? Joskus teidän on joka tapauksessa kohdattava se tosiasia, että te ette tee valintaa lapsenne uskonnosta, vaan hän valitsee sen itse.



T: pakana ja ateisti, joiden lapsista kaksi ovat ev.lut.teja ja käyvät kirkossa

Opiskelevat sitten koulussa vaikkapa lukiossa noita erilaisia uskontoihin liittyviä käsityksiä henkimaailman asioista.

Heh, saat kuule ihan vapaasti olla tätä mieltä ja leikkiä noilla ajatusleikkejä, jos se kerta helpottaa oloasi:

Uskoon ei tule kuules sillä,että tarvii supermiehen apua.Uskoa ei voi edes puristaa itsestään vaikka haluaisi.Usko on lahja,joka tulee Jumalalta ja moni tulee uskoon sitä kautta,että huomaa että rukous tosiaan toimii!Ja tuntemani uskovat eivät kyllä tosian ole sen heikompia ihmisiä kuin muutkaan.Päinvastoin!Heillä on usein hyvä elämä ja paljon ystäviä ym.

terv. kolmonen

Kuulostaa julmalta.

ja kyseli, miksi ei hänen kummi ollut mukana (muilla kai oli). Ei kuuluta kirkkoon mekään, mutta oishan se julmaa kieltää menemästä...eipä silti, ei meiltä eis kysytty asiasta.

kannattaa pitää oma kantansa, mutta anna lapsen päättää itse mitä haluaa uskoa.

Tosiaan, jokaisella pitäisi olla vapaus valita haluaako kuulua kirkkoon. Jos lapsi osoittaa kiinnostusta niin ehdottomasti antaisin mennä, vaikka en kuuluisi itse kirkkoon.



Vaikka te olisitte ateisteja, ei se tarkoita sitä, että lapsi haluaisi olla, hän voi haluta osallistua kirkollisiin tapahtumiin, ehkäpä hän myöhemmin huomaa, ettei kuitenkaan usko, mutta saattaa olla, että haluaa loppu ikänsäkin kuulua kirkkoon. Jokaisella täytyy olla vapaus valita!

t. ateisti, jonka esikoinen halusi kirkkoon muiden mukana, kuopus ei



- nämä ovat vain asioita, joita ei lasten puolesta määrätä.

Onkohan kukaan muu yhtä suvaitsematon?

Mutta me emme olekaan kristittyjä.

"eipä silti, ei meiltä eis kysytty asiasta"

Eikös teiltä kysytty,kun lapsi tuli tarhaan,että saako hän osallistua kristillisiin juttuihin tms.joita on joskus tarjolla?Kyllä täällä kysytään sitä alussa että mikä on vanhempien kanta,mutta ei sitä joka välissä uudestaan kysytä enää.

voiko hän myös mennä tuohon siunaamistilaisuuteen?

Mähän voisin uskovana kertoa lapselleni, että "jotkut kuvittelevat olevansa niin vahvoja, etteivät tarvitse korkeampaa voimaa. Että jotkut haluavat pärjätä vaan itse, vaikka apuakin olisi saatavilla. Ja eivät halua, että heitä varjellaan esim. liikenteessä. Se on tosi sääli, jos lapsi joutuu kärsimään siitä, että vanhemmat ovat niin jästipäitä typeryksiä." Vaan enpä kerro, kun lapsen ei kuulu kuulla tuollaisia juttuja. Lapsella on lapsen usko ja ajattelu ja se hänelle sallittakoon. Tuollainen toisten arvostelu, vieläpä oman vanhemman taholta, on mielestäni tosi lapsellista.

että joillekin on tarvetta saada siitä itselleen lisää apuvoimia, jos kuvittelee jonkin jumalolennon auttavan jossakin. Että siis kyse on ihan mielikuvitusjutusta kuten supermanista. Mutta jotkut ihmiset tarvitsevat tällaista, koska ovat niin heikkoja ja se helpottaa heidän oloaan. Se heille sallittakoon. Ja että me ei nyt kyllä moiseen touhuun osallistuta, koska ei ole tarvetta.

saa mennä, jos itse kerran kovasti haluaa. Tosin saatan ensin kysyä, että ootko ihan varma, ei sinne pakko ole mennä vaikka päiväkerhon tädit (tms) on niin väittänytkin.

Hänen ei tarvi olla ateisti, vaikka te olisittekin. Jos hän kerran tahtoo sinne mennä, niin miksi ihmeessä ette voi sitä hyväksyä? Joskus teidän on joka tapauksessa kohdattava se tosiasia, että te ette tee valintaa lapsenne uskonnosta, vaan hän valitsee sen itse. T: pakana ja ateisti, joiden lapsista kaksi ovat ev.lut.teja ja käyvät kirkossa

15v voi vanhempien suostumuksella mennä rippikouluun, mutta sekin lupa on siis vanhempien taskussa. Uskonnonvapaus alkaa vasta kun täyttää 18v.

Kukaan ei "hajoa" siihen, jos menee kirkkoon. ;D Eli en näkis mitään tarvetta kieltää lasta menemästä, vaikka itse en menisi.