Huolettiko sinua jokin pinnallinen asia raskaudessa/synnytyksessä?

mutta onneksi niitä ei tullut kuin reisiin ja vaalenivat nopeasti.

Itse synnytyksessä alkoi häiritä että tuleeko ulostetta samalla kun ponnistaa... Turhamaisuuden huipentuma miettiä ponnistusvaiheessa tuollaista.

itse kans jännätän että olen ihan hirvee synnärillä, paskon ja pierin naama sinisenä..

ja kyllä noi tissit ja mahan ulkonäkö raskauden jälkeen mieityttää. ja tiedän että kaikki tämä on tyhmää.

tosi asiassa pelkään myös että synnytyksessä en osaa ja olen vaaraksi lapsen hengelle tai käy jotain ettei se vaan tule ulos. ja tietty kipua pelkään ja repemisiä.

juuri alapään kohtalo, mutta sitten koko synnytys meni kiireelliseen sektioon, joten alapää säästyi, muistona vain pieni viiva mahassa mikä ei haittaa.

Nyt odotan esikoistani.



Muitakin muutoksia olen kovasti miettinyt, mutta ei ne niin pelota.

taitaa olla aika samanlaisia pelonaiheita odottajilla, itse ainakin allerkirjoitan jokaisen mainitun asian.

kun olen juuri synnyttänyt. Eli halusin palautua nopeasti siitä rääkistä, hikoilusta, hiusten liimautumisesta pitkin kaulaa ja naamaa, alasti löysän vatsapeitteen kanssa makailusta synnytyssalissa. Mua ei myöskään saanut mies siksi kuvata synnytyssalissa.



Siis ihan toisarvoista satanolla-mittarilla, mutta enpä sitten edes ollut tippakaan huolissani alapään repeilemisestä. Tuosta sai varmaan paljon suuremmat painajaisunet kuin mun tästä huolestumisestani. :)

ja repeämistä pelkäsin myös ja sitä että jään läskiksi. Sektiota ei tullut, vähän repesin mutta ei pahasti, palauduin parissa kuukaudessa entisiin mittoihini. Mutta sain riesaksi peräpukamat.



Tokassa pelkäsin lähinnä repeämistä.En revennyt,mutta sain raskausarpia, palautuminen kesti ainakin puoli vuotta ja alakerta jäi kyllä aika erilaiseksi.



Nyt on kolmas mahassa ja pelkään alakerran puolesta, että saan laskeuman ja jättimäiset peräpukamat jotka ei parane ikinä, ja sitä, palaudunko ikinä.



Tisseihin ei ole raskaudet ja imetykset kauheesti vaikuttaneet. B-kuppi muuttui C:ksi ja palautui imetyksen jälkeen B:ksi. Rintojen malli muuttui, vanhat rintsikat ei enää istuneet, mutta ei niistä kärpäslätkiä tullut. Ehkä tulee nyt kolmannella kerralla,kun tähän asti joka kerta suurin pelon aihe ei ole ollut se, mikä on eniten haittaa aiheuttanut.

Jos kakkaan sinne pöydälle.



En onneksi kakannut, mutta pieru pääsi kuopuksen kanssa pari kertaa..



Se on ihan se ja sama henkilökunnalle, mutta itseähän se nolottaa.

Kropan pysyvää rupsahtamista raskauden aikana (niin kävikin).



Alapään pysyvää rupsahtamista synnytyksessä (en ole huomannut että olisi niin käynyt).



Pöydälle kakkaamista (niin kävi toisella kerralla, toisella ei - kummallakin riitti kyllä ihan tarpeeksi puuhaa enkä sen paremmin noloillut kuin riemuinnutkaan tätä asiaa).



Sitä että joku ottaisi musta valokuvia synnytyksessä kun olen ihan pöhöttynyt ja hikinen (helppo välttää - kielsin miestä ottamasta kuvia).



Ja vaikka mitä. Kaikesta on kuitenkin selvitty.

A) rinnat menevät pilalle. No, kärpäslätkiä niistä ei tullut, mutta raskausarpia niihin sain kun pienehköt rinnat räjähtivät kertalaakista täyteen maitoa.



B) ettei vatsanahka palaudu. Tämä oli turha pelko onneksi.



C) että koko alapää repeää ja levähtää. Näin ei käynyt kahdessakaan synnytyksessä ja nyt on lapsiluku täynnä.



D) pelkäsin, että musta tulee ihan mammautunut. Siis sellainen kotinyhverö, tylsimys. Tulihan musta, mutta se ei ollutkaan niin kamalaa kuin ajattelin. Ulkoisesti olen yhä tyttömäinen ja freesi, joten muutos oli vain sisäistä. Kasvukipuja äidiksi kasvamisprosessissa kuitenkin jonkin aikaa oli.



E) pelkään yhä sitä, että laiminlyön miestäni lasten vuoksi ja elämäni mies saa siitä jossain vaiheessa tarpeekseen. Mies näyttää ihan tyytyväiseltä kyllä, mutta minulla ei ole hänelle yhtä paljon aikaa tarjolla kuin mitä haluaisin hänelle omistaa.

mutta ekasta se palautui hienosti. Sitten olikin kaksoset ja aattelin, että nyt se on viimeistään mahan menoa. Että kaikki repeis, tulee arvet ja jää pussi roikkumaan. No ei tullut mitään noistakaan, mitä nyt hieman pullottavampi ja muhkuraisempi maha jäi, muttei mikään hirmu paha.

ja sitä ettei mies enää haluis seksiä nähtyään synnytyksen, toisin kävi onneks;)

Ja pelkäsin, että jos tuleekin poika, olen niin pettynyt, etten halua koko vauvaa. Onneksi tuli se tyttö. (4. lapsi)

Nyt kun nuorin lapsi on jo 3v, vatsa on litteä mutta rinnat on tosiaan tuollaiset kärpäslätkät.

Ikää kuitenkin jo 32 v mulla, varmasti tuo rintojen muuttuminen olisi tuntunut paljon pahemmalta parikymppisenä, nyt ei niin väliä.

mutta onneksi niitä ei tullut kuin reisiin ja vaalenivat nopeasti.

Itse synnytyksessä alkoi häiritä että tuleeko ulostetta samalla kun ponnistaa... Turhamaisuuden huipentuma miettiä ponnistusvaiheessa tuollaista.