Pikkupaikkakunnalle muuttaneet!

Jos erikoisempi tyyppi niin aika pian silmätikkuna

Mulla parani. Sain oman pihan, hyvät lenkkimaastot, sukulaiset lähempänä.

Mut tiesin minne muutin, olen täältä kotoisin. En tiedä millaista ulkopuolisen olisi muuttaa.

Muutin n 25,000 asukkaan pikkukaupunkiin. Asuntojen hinnat on noin 1/3 osa aiemmasta asuinpaikastani ja muutenkin eläminen on halvempaa. Palkkataso kutakuinkin sama. Työpaikka löytyi heti. Myin entisen ja velattoman asuntoni 190,000 eurolla ja ostin saman kokoisen rivarikämpän täältä 40,000 eurolla. Jäi ihan hyvin euroja sukan varteen.

Kaikki on lähellä, ja täältä löytyy kaikki tarvittava. Lähimmät isommat kaupungit on 50-100 km säteellä, jos sattuu kerran vuodessa tarvitsee jotain oikein spesiaalia mitä ei saa täältä heti ja just hyllystä.

Asuminen halvempaa. Riippuen alueesta, kaupoista ja muista palveluista saattaa olla vähän pulaa - meillä esim. kyydytetään kauemmas sairaalaan. 

Luonto kaunista, saa olla ja vaikka lenkkeillä rauhassa. Meilläpäin ihmiset vähän erikoisia, huomaa varmaan helpommin kun niitä on muutenkin vähemmän. Töitä todella huonosti, tarkista että niitä on paljon etuajassa. Ei muuten valittamista.

Oletan paranevan mutta riippuu mikä on tärkeää, rauha vaiko baarit ja kulttuuri joka sekin oikeasti tarkoittaa baareja.

Sain entiseen verrattuna tuplaten lisää asuintilaa samalla rahalla plus vielä oman pihan ja rantasaunan. Harrastuksiin kuluu murto-osa rahaa entiseen verrattuna ja minulle tärkeä luonto on lähellä. Silti palkka on suunnilleen sama. En juurikaan viihdy suurissa ihmisjoukoissa joten siinäkin mielessä ahdistaa vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Jos erikoisempi tyyppi niin aika pian silmätikkuna

Pikkupaikkakunnilla on aika persoonallista porukkaa, epäilen että sulaudut joukkoon aika hyvin.

Muutin reilut 30 vuotta sitten ja ei ahdista yhtään. Elämä parani kaikin puolin. Olisi pitänyt tehdä muutto jo paljon aikaisemmin. 

Elämä meni pilalle ja kärsin traumoista yhä vaik en edes asu siellä enää.