Lue keskustelun säännöt.
Eron jälkeinen kova tuska ja suru
Erotettu
21.10.2022 |
Hei kaikki kanssaihmiset, nyt olisi kaikki pienetkin hyvät neuvot ja vinkit kalliit ja ihan juttuseurakin jopa.
Mies haki salaa avioeroa heinäkuun puolessa välissä ja kolmannen osapuolen tukemana ja joka juonessa mukana ollut jo kolme vuotta! 😟😩Mies asunut 350 km päässä kun työt siellä. Välillä käynyt viikonloput minun luonani mutta minä olen korona-ajan varsinkin ollut siellä kokoaikaisesti tietämättä miksi oli aina ylitöissä, kaupassa 3 h ja jouluaattona makasin yksin sohvalla 7h kun oli lumitöissä ja sen jälkeen katosi kuin tuhka tuuleen, no nyt tiedän tietenkin minne.
Minun piti lähteä sinne vielä silloin pe heinäkuussa kun yhtäkkiä tuli eroilmoitus tekstarilla 13 v.avioliitosta tuntia ennen kuin piti lähteä sinne. Virallista eroa oli jo haettu valmiiksi tämän naisen tuella ja neuvoilla.
Alkukuukaudet olin täysin shokissa enkä muista mitään juuri,shokkikin oli kuitenkin parempi kuin tämä nykypäivä. Nyt olen todella pohjalla. Todellisuus iskenyt ja lujaa, mies ei halua ikinä kuulla eikä nähdä enää ja minulla on henk.koht. tavarani ja vaatteita paljon siellä usean vuoden ajalta enkä ole edelleenkään saanut niitä eikä mies suostu mihinkään yhteistyöhön tai tulee vaan hyvin rumaa tekstiä ja sitä en kestä lukea. Mutta emme ole sen heinäkuun olleet yhteydessä enää siis, mies kuin "kuoli" tai katosi ihan hetkessä minulle.
Näen joka yö painajaisia ja ne herättävät paniikkiin vähän väliä ja aamuisin olo on hirveä ja ensimmäinen ajatus on aina ero ja se mies, kuinka se pystyi kaikkeen tähän. Olen käynyt sairaalan sukupuolitautiklinikalla jne.useamman kerran (hiv pitää ottaa kahdesti) ja sekin tuntui niin nöyryyttävältä ja väärältä.
Tällä hetkellä en pysty kunnolla syömään, ahdistus ja traumat pukkaa koko ajan päälle ja en vieläkään usko tätä ihan todeksi. Ja kaiken lisäksi olen niin yksin, oli kiva huomata ettei olekaan ystäviä, joita luuli olevan eikä perhekään jaksa tukea eikä puhua aiheesta. Kuulemma oma on asiani ja ongelmani. Kriisikeskuksessa on ihminen, joka yrittää auttaa ja olla se "kaveri", tukija ja kuuntelija. Mutta kyllä sitä läheisiään kaipaisi nyt enemmän kuin ikinä tai ystäviä.
Mistä repiä voimia ihan yksin tässä kohta marraskuun pimeydessä ja olen jopa kysynyt kavereilta voitasko jutella hetki...mutta ei, aina ollaan jossain Rukan huipulla tai lomalla tai jotain ettei nyt pysty kyllä. Voi ihminen todella olla yksin. 😔😔
Ihan mitä tahansa vinkkejä, juttuja, vertaistukitarinoita tai juurikin vaikka samaa kokevia ihmisiä....mitä vaan...kaikki lohduttaa nyt ja edes pienikin kommunikaatio olisi hyvästä. Ja nyt olen siis sairaslomalla kesäloman jälkeen ollut. Elokuussa olin kesälomalla mutta eipä se lomalta tuntunut.
Tulipas pitkä teksti, vaikka kuinka lyhyesti mutkat suoriksi yritin tilanteeni kertoa. Mukavaa viikonloppua kaikille, joille siihen vielä mahdollisuuksia on...nauttikaa elämästänne kun kaikki edes suht ok ja hyvin vielä on! 🍁🍂🍁🍂
Kommentit (9)
Voimia ja tsemppiä täältä Itselläkin nyt taas kerran vaikea hetki avioliitossa. Kurkkua kuristaa ja rintaa puristaa. Riideltiin aamulla ennen töihin lähtöäni. Itkin työmatkalla ja piti mennä kesken päivän vessaan itkemään... Huonosti mennyt jo pitkään. Minussa muka aina syy. Haukkuu aina mut lyttyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nyt lähdet jonkun kanssa hakemaan ne henkilökohtaiset tavarasi. Ilmoitat miehelle ajankohdan ja sanot tekeväsi rikosilmoituksen, ellet omiasi saa pois.
Toivottavasti taloutesi on kunnossa: alat keskittymään itseesi ja lopetat itsesäälissä rypemisen. Haet tavarasi ja sen jälkeen vedät viivan miehesi ylitse. Ehkä se töihin paluu kuitenkin olisi hyvä, saisit muuta ajateltavaa etkä koko ajan märehtisi miehesi tekoja. Ja töiden jälkeen ulos metsään (jos mahdollista), liikut niin paljon, että väsyneenä kaadut sänkyysi ehtimättä miettiä enempiä. Ja metsässä voit tarvittaessa huutaa ja kiroilla ja haukkua miestäsi niin paljon kuin ääntä lähtee ja sitten lopetat.
Ilmoittaudut kaikenlaisille kursseille kansalaisopistoon, käyt vaikka kylpylälomalla ihan vaan itseesi keskittyen. Ylipäätään menet jonnekin, missä saat uusia ystäviä tai edes tuttavia.
Jos olisit muuallakin kuin some. Vaivaudut lukee iltapäivä lehdet tai mennä lukee kirjastoon lehtiä? Niin aiheesta on lehdistö säännöllisesti asia juttuja .Kehotetaan niin miehiä kuin naisia mene asiasta lyhyt terapiiaan. Ystävät ei auta, eivät osaa. Koska eivät terapeutteja. Lisäksi on raskasta kuunnella toisen ero vuodatus ystävien ja sukulaisten. Siksi on terapiat.
4.kommentti joka väitti olevansa ap ei ollut kyllä ap...että joku sumuttaja yllättäen heti täälläkin. No huvinsa kaikilla! Hyvä jos sulla on hauskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja hei voimia sekä jaksamista lopputyöpäivään sulle, jolla ollut hankala aamu ja kova riita miehen kans, koita kestää ja jaksaa! Jospa saisitte kuitenkin viikonlopun aikana sovittua ja puhuttua. Ja kiitos sinulle tuesta, pidän teille peukkuja ja toivon hyvää ja sopua, tilanteen paranemista yli päänsä.
Myötätuntoa täältä.
Miehesi toiminta on esimerkki siitä, miten eroamista EI HOIDETA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä alan nyt toipua. Miehellä iski sen seitsemän kriisiä ja mt-ongelmat. Ei hoitanut itseään ajoissa, vaikka tekonormaali perheensä on mikä on, suvusta löytyy myös kaikenlaista. Yritin puhua, ei jaksanut enää ottaa neuvoja vastaan.
Uusi ystävänsä sekaantui tähän, sairas tapaus. Käyttävät hyväkseen toinen toisiaan.
Ostin oman asunnon. Aikuinen lapsi on taas isän kanssa tekemisissä. Välillä itken, mutta nyt on hyvä.
No niin....