lapsi heittelee tavaroita

elikkäs palkiste lasta hyvästä käytöksestä jollakin konkreettisella jutulla sen sijaan että keskityt siihen huonon käytölsen esille nostamiseen rankaisemalla jotenkin.



Eli kehu kehu kehu aina kun on joku leikki, syöminen tms (milloin yleensä tavaroiden heittelyä esiintyy) menee hyvin ja palkitse joskus jollakin kivalla.

täytyy yrittää skarpata itseään,ettei lasta koko ajan jäähylle laita.tuntuu vaan,et itsellä palaa pinna herkästi,kun mikään kielto ei mene perille.kait lapsi vaistoaa,et äippä ei tykkää ja tekee sitä uhmallaan.kokeillaan enempi kehua: )

tuntuu, etttä mikään ei auta.. tavarat lentää.. ja arestipenkki kuluu :(



Pitää itelläkin ottaa kannustaminen käyttöön ja koittaa kehua. Kukapa sitä jaksaa ainaista negatiivista palautetta ottaa vastaan? Alkaa toinen raukka pian itekki uskoa siihen, että on läpikotaisin paha ja huono ihminen.

Eli hyvästä käytöksestä kehutaan ja palkitaan. Meillä rupesi menemään nukkumaanmeno hulinaksi, tai menikin, joten otimme käyttöön palkintotarrat. Joka kerta kun nukkumaanmeno sujui kivuttomasti, sai tarran, ja kerättyään kuusi tarraa sai jonkun pienen toivomansa jutun. Viimeksi sai uuden kuuntelusadun (jotka helpottavat meillä päiväuniaikaan kun ei enää päikkäreitä suostu nukkumaan, mutta tykkää noita satuja kuunnella ja äiti saa hetken hengähtää) ja edellisellä kerralla toivomansa hammasmukin.



Nyt meillä tuntuu haastelisinta olevan ulos pukeminen. Tähänkin ajattelin ottaa nyt tarrat käyttöön. Ja runsaasti kehuja tietysti :)

lapsi jo alkanut välillä naureskella,kun joutuu arestiin koko ajan.ottaa sen leikillä ja silloin kyllä mulla meinaa hihat palaa.toivottavasti tää on vain jokin vaihe kehityksessä ja menis nopee ohi.koko ajan saa varoa,millon lentää telkkariin tms. ei kauheesti tee mieli edes kyläilemään lähteä,kun lapsi niin mahdoton.on niitä ihmisiä ketkä pyörittää päätään,kun ei saada lasta kuriin. mut minkäs teet,kun mikään ei meinaa auttaa.äippä tarvii kohta ylimääräsen sulakkeen!

ihan kamalalta kuulostaa. mulla on vaan 1 lapsi vähän yli 3 vuotias tyttö. ei olla kertaakaan käytetty mitään jäähyä, erastia kun ei ole tarvittu. tosi kiltti ja rauhallinen lapsi, nyt on alkanut tulla vähän "tottelemattomuutta" mutta en halua heti lannistaa häntä sillä haluankin että lapsella on oma mielipide ja että se vastaanpaneminen kuuluu lapsen kehitykseen. jos nostan edes hieman ääntä niin heti melkein "pelästyy" jotenkin tosi herkkis siis, meillä ei oikeastaan koskaan huudeta kotona ja lapselle on pystynyt puhumaan kaikesta. joskus tietty saanut raivareita mutta ei ole vielä alkanut kyseenalaistaa sitä kuka päättää mutta selvästi alkanut "ohjailla" isäänsä ja minua, jos minä sanon ei niin menee isänsä luokse kysymään...