Ikuisuusrakkaus saavuttamattomaan mutta oikeaan henkilöön

Kuulostaa kammottavalta kohtalolta...

Mistä sinä tiedät onko se oikea? 21 vuoden jälkeen se voi olla ihan eri tyyppi kuin ennen. Minäkin haaveilen festari-ihastuksestani (nähtiin useammilla festareilla ja se kävi myös luonani, eli ei ollut kyse yhdenillanjutusta) mutta tiedostan että haaveilen haavekuvasta. Näimme viimeksi 6v sitten.

Niin noh..

Jos tässä nyt ihan rehellisesti puhutaan, niin kyllä on tänä vuonns varsin paljon kertynyt varastoon ihastusta ja rakkautta saavuttamattomaan, mutta oikeaan henkilöön.

Tiedän siis tunteen, ja veikkaan, että meitä on muutama muukin.

Vierailija kirjoitti:

Niin noh..

Jos tässä nyt ihan rehellisesti puhutaan, niin kyllä on tänä vuonns varsin paljon kertynyt varastoon ihastusta ja rakkautta saavuttamattomaan, mutta oikeaan henkilöön.

Tiedän siis tunteen, ja veikkaan, että meitä on muutama muukin.

Minulle kävi samoin tänävuonna. Vanha jo sammunut rakkauteni halusi takaisin elämääni, sai minut rakastumaan uudelleen, mutta sitten meni pupu pöksyyn. Tiedän että hän rakastaa minua edelleen myös, mutta ei uskaltanut lähteä turvallisesta elämästään rakentaakseen minun kanssani jotain ihan muuta.

Varmaan se toimii. Vaikea varmaan irrottautua tutusta tai siitä mistä pitää. Ainoastaan kannattaa huomioida ettei jotenkin astraalisesti tai energeettisesti vahingossa vaikuta sillä negatiivisesti toiseen henkilöön (jos hän haluaisi edetä elämässään johonkin, mihin), ettei vangitse toista ajatuksillaan ja sinä et taas voi tai halua edetä. Ehkä naiset ovat tuollaisia, tunnistan sen itsestäni että voin kaukaa ihailla jotakuta, joskin osa kaipaa kai oikeaa kontaktia jos se on mahdollinen, kun taas sinä haluat pysytellä mahdollisesti "kauempana".

Miksi et halua oikeaa suhdetta hänen kanssaan AP? Vai onko kyseessä siis tietoinen fantasiasi, jota tykkäät ruokkia ainoastaan päiväunille?

Ei ihan kypsää ja tervettä. Kuinka kevyt se muinainen suhde mahtoi olla.

Siis tarkoitin, että on oikea ihminen, ettei mikään julkkis tms. Ei olisi ollut oikea, en usko että arki olisi kestänyt jne. Mutta hänen kanssaan jutut osuivat ja tajuttiin puolesta sanasta toista ja hän oli aito ja läsnäoleva. Ja hauska. ja sitten liuta huonoja puolia. Ja siis haaveeseen todennäköisesti olen jäänyt kiinni mutta miten h*ssä siitä pääsee eroon, miten h*ssä sitä miettiin vieläkin tyyliin pick me vaikka ei todellakaan edes halua. Siis ei käy mielessäkään että oikeasti haluaisi yhtäkkiä vaikka avata kotiovea tälle henkilölle. Mutta toisaalta haluaisin kuulla hänen ajatuksiaan monestakin asiasta. Toisaalta siis pidän häntä jonkinlaisena ystävänä vaikka ei olla nähty eikä nähdä. Olen siis ihan fiksu, koulutettu, työssäkäyvä, perheellinen, uskollinen ja kaikkea muuta mutta mitä h*ttiä nämä ajatukset edelleen riivaa! Mutta kiva kun on muitakin, jotka tietävät tämän.

Mulla on takana ihan aikuisena tapahtunut vastaava haahuilu. Tutustuttiin paremmin ihan arjen ohella kun nähtiin usein ja kai se ihastus oli molemminpuolista, vaikka kumpikin naimisissa ja pieniä lapsia. Itselläni loppui siihen , kun oltiin juteltu tosi paljon monista asioista ja tajusin jossain vaiheessa, että ollaan ihan eri maailmoista ja hänellä täysin erit käsitykset melkein kaikesta. Paljastui tietyllä tapaa vanhoilliseksi ja mielikuvituksettomaksikin ja myös materialistiksi ja jäi vähitellen pois ensin näköpiiristä ja lopulta kokonaan ajatuksistakin.