Mä olen kireä kuin viulunkieli, mies laiska

Mä olen nykyään tosi hermostunut ja jopa pelottavia aggressiivisia fiilikiksiä, mut ärsyttää ja hermostuttaa kun liikaa jää mun vastuulle. Mies on tosi vetämätön, esim. jos lähtee viemään lasta ulos ja minä jään laittamaan ruokaa, yrittää heti että pue sä sit ainakin tuo lapsi. No, en koskaan siihen suostu. Mutta v-tuttaa jo tuo vetelysasenne, eikö voisi täysillä jakaa rankkaa hoitovastuuta eikä tarvitse velttoilla ja yrittää muutenkin väsyneelle minulle (raskaana olen, esikoinenkin valvottelee) vielä kaatoo lisähommaa? Tuollainen saa mut nykyään raivon partaalle. Lapsi on villi ja vaativa, huono syömään ja nukkumaan ja olen hänessä paljon kiinni. Tahtoisin enemmän jotain omaa, mutta mitähän tässä keksisi? Toinen siis tulossa, sekin vähentää entisestään.. Miehen kanssa tulee sanaharkkaa jatkuvasti. Hän on toisaalta ok mies, toisaalta vaan niin hitaan vetämätön.