Petin miestäni :(
Petin miestäni suutuspäissäni viime keväänä kun olin humalassa kaupungilla ja törmäsin vanhaan tuttuun jonka kanssa olen ollut sängyssä pari kertaa sinkkuaikana. Kadun tätä valtavasti enkä ole antanut itselleni anteeksi. Mies on joskus halunut suhdetta kanssani ja olen valinnut nykyisen aviomieheni. Eilen sitten oltiin vappua juhlimassa ja tämä mies olikin mieheni kaveri ja istusimme samassa pöydässä. Olisin halunut vajota pöydän alle mutta pokka oli pidettävä. En saa mielenrauhaa asiasta. En halua tuhota avioliittoani jossa pieni lapsi. Neuvoja?
Kommentit (11)
ei voisi tehdä oman puolison silmien alla..
enkä minäkään tuollaista miehelleni soisi.
yhdessä, halailtiin, käveltiin käsi kädessä, suudeltiin, toisen kanssa nukuttiin yö yhdessä (mutta ei oltu yhdynnässä siis) t. 4
Tuosta nyt ei kannata tunnontuskia kantaa!
tiedoksi, että miehen ystävä joskus sanoi "läheltä piti"-tilanteesta, ettei se fyysinen suhde tuntunut miltään, vaan se henkinen. Eli vaikkei fyysistä suhdetta olisikaan, niin henkinen yhteys voi olla yhtä paha.
toihan on ihan naurettavaa. Unohdat!
pettänyt sua monta kertaa,joten pidät suusi kiinni ja unohdat pokkana koko jutun. Niin miehetkin tekee.
enkä ole nähnyt tätä toista miestä vuoteen. Eli vuosi siitä kun petin.
Tosin mä olen pettänyt kaksi kertaa, eri miesten kanssa, kummankaan kanssa en sänkyyn asti mennyt mutta kuitenkin..
Kauhea syyllisyys ja ainainen pelko että paljastuu, osa kavereistani nimittäin tietää näistä. Pelkään että jos joskus suututan jonkun, he kertovat pettämiset miehelleni, joka taas laittaisi minut aivan varmasti pihalle samantien eikä selityksiä kuuntelisi. Ja erota en halua missään nimessä.
Ja kadun myös ihan kauheasti. Syyllisyys painaa edelleen, tosin ajan kanssa vähän helpottanut ja kai se pikkuhiljaa helpottaa lisääkin.
Kertoa en aio ikinä. Kai tämä syyllisyyden taakka on vaan se minun rangaistukseni pettämisistä ja se on vaan kestettävä.
tai sitten tunnustat miehellesi. Tunnustus on reilumpaa, sillä vain siten pystytte aloittamaan puhtaalta pöydältä.
Minä petin myös, kahdesti saman miehen kanssa. Olen nyt korviani myöten rakastunut tähän mieheen. Mieheni tietää asiasta ja on halukas jatkamaan kanssani. Itse en oikein tiedä. Tuntuu epäreilulta miestäni kohtaan, kun sydämeni on toisaalla. Ehkä joku päivä onnistuisin unohtamaan tämän toisen miehen, mutta silti. Meillä ei ole lapsia.
enkä ole nähnyt tätä toista miestä vuoteen. Eli vuosi siitä kun petin. Tosin mä olen pettänyt kaksi kertaa, eri miesten kanssa, kummankaan kanssa en sänkyyn asti mennyt mutta kuitenkin.. Kauhea syyllisyys ja ainainen pelko että paljastuu, osa kavereistani nimittäin tietää näistä. Pelkään että jos joskus suututan jonkun, he kertovat pettämiset miehelleni, joka taas laittaisi minut aivan varmasti pihalle samantien eikä selityksiä kuuntelisi. Ja erota en halua missään nimessä. Ja kadun myös ihan kauheasti. Syyllisyys painaa edelleen, tosin ajan kanssa vähän helpottanut ja kai se pikkuhiljaa helpottaa lisääkin. Kertoa en aio ikinä. Kai tämä syyllisyyden taakka on vaan se minun rangaistukseni pettämisistä ja se on vaan kestettävä.
tavalla petit? Vai hoidotteko homman esim. ravintolan vessassa kun ette sänkyyn asti päässeet?
Se ei auta mitään eikä ketään.
Otat opiksesi ja olet tyytyväinen, että et ole jäänyt kiinni. Olet erittäin cool toista miestä kohtaan, jos ikinä satut enää samaan seurueeseen. Et missään nimessä pidä mitään yhteyttä toiseen mieheen tai vastaa, jos sattuisi ottamaan yhteyttä; et ajattele koko asiaa.
Piste ja aamen. Elämässä eteenpäin, on niitä oikeitakin murheita.
yhdessä, halailtiin, käveltiin käsi kädessä, suudeltiin, toisen kanssa nukuttiin yö yhdessä (mutta ei oltu yhdynnässä siis)
t. 4
Tuosta nyt ei kannata tunnontuskia kantaa!