Miksi ghostasit jonkun?

Aina kun puhutaan ghostaamisesta, niin tuntuu, että kaikki on mennyt ihan hyvin ja toinen vain ilman selityksiä katoaa. Eksäni on varmasti yksi, joka edelleen jaksaa kaikille uskotella miten olen vain lähtenyt ja estänyt hänet joka puolella ilman selityksiä, mutta hän on unohtanut kertoa pari asiaa.

Silloin viimeisenä iltana hän oli hyvin kiihtynyt ja omituinen, ja epäilin kannattaako hänen juoda. Kun menimme saunaan, niin siellä mies alkoi ronkua läheisyyttä. Kun kieltäydyin, hän heitti oluttölkin kiukaaseen. Siitä se sirkus alkoi, mikä jatkui aamu kolmeen asti. Hän yritti k u ristaa minua, jahtasi ympäri kämppää, puhui pitkiä monologeja ja käyttäytyi aivan järkyttävällä tavalla. Puhelimeni hän takavarikoi ja vastaili kavereilleni jotka yrittivät soittaa ja mölisi heille kummallisia.

Aamulla hänen nukahtaessaan pakkasin kaiken mahdollisen, jätin avaimen pöydälle ja lähdin. Olimme ehtineet olemaan tekemisissä kolme kuukautta, emmekä onneksi pidempään.
Mies laittoi viestiä puolitoista vuorokautta myöhemmin ihmetellen mihin oikein katosin. Sen lisäksi hän kirjoitti "Huh huh, taisin olla vähän humalassa.." ihan kuin olisi ollut mikä tahansa normaali baari-ilta.

Toisen miehen jätin melkein yhtä lennosta, koska hänestä tuli yhtäkkiä joka asiasta nokkaansa ottava ja alkoi nälviä minua paikasta ja ajasta riippumatta. Odottelin viikonlopun, että jospa hän lakkaisi olemasta rasittava, ennen kuin tajusin, että se on hänen luonteensa. En vain vastannut enää soittoihin enkä viesteihin, koska nekin olivat alkuun herttaisia ja seuraavassa hetkessä sieltä oli tullut viesti, missä hän solvasi minua miten en ehdi joltain toiminnalta vastaamaan hänelle puhelimeen. En vain kokenut tarpeelliseksi selitellä itseäni.

Muita kohtalontovereita?