onko typerää pitää lapsi kotihoidossa eskariin asti?
kerhossa käy pari kertaa viikossa. en tunne ketään muita joilla 5-vuotias ei olisi päiväkodissa.
Kommentit (29)
Ei tietenkään ole typerää.
Meilla sama tilanne, että lapset hoidetaan kotona aina, ei päiväkotiin, vaan kerhoa ja sitten eskari ja koulu.
Meillä 3 lasta lähteneet kotoa eskariin.
siis että onko kaksin äidin kanssa kotona kaikki päivät vai löytyykö sieltä kotoa leikkiseuraa?
en vain tiedä ketään muuta samassa tilanteessa olevaa. ap
on itsellä huono omatunto tai ovat kateellisia, koska eivät itse ole pystyneet tarjoamaan omalleen pitkää rauhallista lapsuutta.
Nimittäin esikoinen oli hoidossa 1-2v iässä vuoden ja 3v. iässä muutaman kuukauden. Sitten kotihoidossa eskariin saakka. Kakkonen oli hoidossa 1v. iässä mutaman kukauden ja sitten horihoidossa eskariin asti. Nyt kolmonen 5v. ja tulee olemaan kotihoidossa eskariin asti. Kolmonen käy kerhossa ja siellä koko ryhmä nyt 5v. ikäisiä. Samoin kakkosen eskariryhmä (14 lasta) kaikki kotihoidossa olevia koska ryhmään ei muita oteta. Että ei ihan niin harvinaista kuitenkan.
että aika usein ainakin 1.-2.-luokkalaisesta vielä huomaa, onko ollut päiväkodissa ennen kouluun tuloa muutenkin kuin vain eskarissa. Ei tietenkään aina, mutta usein. Ja tarkoitan tällä lähinnä sitä, että kotona hoidetut lapset eivät välttämättä osaa toimia yhtä hyvin isossa ryhmässä kuin pitkän päiväkotiuran lapset.
ainakin meidän poikaamme on kerhon kehityskeskusteluissa kehuttu sosiaaliseksi lapseksi joka osaa toimia ryhmässä ja ottaa muut huomioon. On siis 4 vuotias ja aina ollut kotihoidossa.
Hänellä on pikkusisarus.
Se, että lapsi on kotihoidossa ei tarkoita, että elettäs neljän seinän sisällä.
Esim. meidän poikamme käy tällä hetkellä kolme kertaa viikossa avoimen päiväkodin kerhossa 3 tuntia kerrallaan, lisäksi mahd käydä perhekerhossa pari krt viikko 3 tuntia myöskin kerrallaan. Näiden lisäksi kaksi muuta harrastusta per viikko. Toinen kestoltaan 30 min ja toinen 45 min plus, siis itse toimintaa kuluu tuon verran aikaa. Molemmat harrastukset liikunnallisia.
Lisäksi menee eskariin samaan päiväkotiin, minkä yhteydessä on avoin päiväkoti eli tuttu paikka vauvasta asti.
että aika usein ainakin 1.-2.-luokkalaisesta vielä huomaa, onko ollut päiväkodissa ennen kouluun tuloa muutenkin kuin vain eskarissa. Ei tietenkään aina, mutta usein. Ja tarkoitan tällä lähinnä sitä, että kotona hoidetut lapset eivät välttämättä osaa toimia yhtä hyvin isossa ryhmässä kuin pitkän päiväkotiuran lapset.
päinvastoin. Taidat olla taas "av.ope", kuka laittoi lapset virikehoitoon kun ei jaksanut kahden kanssa ja puolustelee omaa valintaansa.
Meillä 2 mennyt suoraan eskariin kotihoidosta ja kummankin opettaja on vanhempainvartissa maininnut, että kotihoidettu jaksaa keskittyä tehtäviin eri tavalla, koska ei kaipaa koko ajan sitä virikettä, mihin päiväkotilapset ovat oppineet.
Kummankin koulu mennyt hyvin ja ovat sosiaalisia. Ikää on 12v ja 13v, joten olisi kyllä tullut eteen jos eivät olisi pärjänneet.
Itse menin suoraan kotihoidosta kouluun, ja jäin heti sivuun leikeistä, koska pienen idyllisen kyläkoulun muu luokka tunsi toisensa päivähoidosta.
omasta lapsuudesta.
onko typerää pitää lapsi kotihoidossa eskariin asti? kerhossa käy pari kertaa viikossa. en tunne ketään muita joilla 5-vuotias ei olisi päiväkodissa.
- jos samalla alueella muitakin samanikäisiä kotihoidossa.
Jos taas valtaosa samanikäisistä on jo päiväkodissa, niin voi olla vähän yksinäistä + jää helposti ainakin alkuun sivuun ryhmästä, kun eskari alkaa.
Mutta meillä kaikki tenavat ovat vielä kotona (vanhin neljä) ja syksyllä tulossa perheenlisäystä. Todennäköisesti esikoinen aloittaa myös eskarinsa suoraan kotihoidosta. Mitä typerää siinä olisi? Meilläkin käy kerhossa pari kertaa viikossa.
Eikö siellä teidän kerhossa käy muita 5 vuotiaita?
syksyllä suoraan kotihoidosta. Hyvin on mennyt, eikä ole tullut vastaan mitään kotihoidosta johtuvia vaikeuksia.
Ensi syksynä lähtee pikkuveli eskariin, myös kotihoidosta. Hyvin luottavaisesti suhtaudun tähänkin.
en vain tiedä ketään muuta samassa tilanteessa olevaa. ap
Meidän kerhossa taitaa olla nyt 6 ensi syksynä eskariin siirtyvää.
Itsellä tyttö aloitti hoidon 01.04.2009, ja oli kaksi kuukautta hoidossa, ennen kesälomaa minun pääsykokeisiin lukuajan, eli käytännössä voi sanoa, että oli kotihoidossa melkein eskariin asti.
Ja hyvin on mennyt.
jos olet itse kotona niin on luonnollista että lapsesi ovat myös kotihoidossa.
Kerho on aivan riittävä muutamana kertana viikossa alle kouluikäiselle lapselle. Lapsuus on niin lyhyt että jos vain mahdollista, olisi lasten hyvä saada olla kotona kouluikään saakka.
Kyllä lapset ehtivät vielä siihen rumbaan kun ylös komennetaan sängystä pimeään pakkaseen koulutielle.
Meillä ensimmäiset kolme lasta olivat tilanteemme vuoksi hoidossa alle kouluikäisenä, esikoinen ehti olla 4-vuotiaasta kouluikään, siitä kaksi seuraavaa olivat äitiysloman takia vähemmän.
Kun jossain vaihessa syntyi vielä kolme lasta lisää, ei heitä tarvinnut laittaa hoitoon koskaan. Oli äitiyslomia ja miehen vuorotyö mahdolllisti kotihoidon jos olin työssä.
Isommat koululaiset autttoivat että isä sai iltapäivisin nukuttua, hän oli osaksi viikonloppuisin päivätyössä jolloin minä olin kotona..Mummot välillä jos tarvitsi. Miehen vastuulle jäi aina yli 3-vuotias ja sitä isommat.
Täällä asuinkunnasamme, jossa kolme viimeistä lasta on syntynyt, ei ollut esikoulumahdollisuutta. Vain ne lapset jotka tarvitsivat kokopäivähoitoa saivat jonkinlaista esikouluharjoittelua päivähoidon yhteydessä.
Mutta, ei ole ollut mitään haittaa vaikkei päivähoitoa ja esikoulua ole ollut, meillä ei ainakaan.Lapsemme eivät olleet kotihoidon aikana edes kerhossa.
Lapset keskittyivät kotona piirtämään ja mm. tekemään pieniä puhekuplia joissa osuva sana kuhunkin...Yksi lapsista on piirtämisessä kehittynyt niin että on saanut Elfwoodiin töitään esille, siellä on paljon pikkutarkkoja ja kauniita töitä, toinen kehittyi taiyavaksi kirjallisissa asioissa ja on mm. tunnetun ohjaajan kanssa kirjoittanut käsikirjoitusta...
Koti voi olla myös paikka jossa saa keskittyä rauhassa siihen mikä lasta kiinnostaa, kuten meillä saivat piirtää ja kirjoittaa tarpekseen, koska ei ollut pakkoa lopettaa esim. päivähoitoon menon vuoksi.
Iltaisin saivat myös jatkaa alkaneita leikkejään ja tekemisiään sillä aamulla ei herätetty hoitoon. Kouluun heräsivät hyvin, vaikka olivat tottuneet ettei tarvitse kovin aikaisin mennä nukkumaan: Koulu oli lapsille mieluinen paikka johon oli kiva mennä, kannatti herätä ja kun oli herännyt aiemmin niin nukutti oikeaan aikaan...
Lapset sopeutuivat hyvin koulun aloituksen, se oli heille mieluista ja jaksoivat olla innokkaita vuosien ajan koska ei ollut sitä hoitopakkoa ja ainaista menemistä pois kotoa.
Kavereita tuli muutama joiden kanssa ystävyys ja yhteyden pito on jatkunut vuosia...
ja kuopus menee eskariin, kaikki siis menneet kotihoidonkautta eskariin ja sit kouluun ja loistavasti toiminut
Mutta kerho oli kyllä sitä ennen joka aamupäivä ja pari harrastusta. Sekä kotona pari vuotta nuorempi sisko.
oli 3-5 vuotiaana kerhossa 1-2 krt /vko a'2h ja sitten eskariin. Ei koskaan ole pahemmin välittänyt lapsilaumoista, sellainen itsekseen viihtyvä piirtelijä ja lukija, oppi kirjoittamaan 4 vuotiaana ja lukemaan 6-vuotiaana. Menin itse (olen yh) töihin lapsen ollessa 3-vuotias ja sen jälkeen häntä hoiti kotona mummo. Moni varoitti ettei lapsesta kasva sosiaalista eikä pärjää yhteiskunnassa mutta tähän asti on pärjännyt oikein hyvin. Ei pelkää myöskään yksinoloa kuten moni muu lapsi. Ei halunnut edes aamu/iltapäivähoitoon ykkösluokalla. Tosin tykkää tehdä itsekseen mutta myös kavereita on. Kuitenkaan mikään ryhmätouhuilu ei kauheasti innosta. Lieneekö kyse luonteesta... En kyllä tiedä ketään muuta päiväkodissa/perhepäivähoideossa olematonta lasta, joten ei kai lapsen kotihoito kovin yleistä ole. Itse en kuitenkaan halunnut raahata lasta aamuvarahaisesta tarhaan ja koska mummu oli enemmän kuin innokas päivähoitaja meillä kotona niin järjestely oli mitä mahtavin. Ja väitän että lapsi sai paljon eväitä ja kokemuksia tulevaisuutta varten!