Erotako, ja ojastta allikkoon?
Mietin avioeroa, koska A) miestä ei kiinnosta ylläpitää minkäänlaista parisuhdetta, B) meillä ei ole myöskään seksiä ja C) mies ei osallistu perhe-elämään.
Mutta toisaalta, jos eroaisimme, ei minulla edelleenkään olisi parisuhdetta, seksiä tai kumppania arjen pyörittämiseen, koska en usko että etsisin uutta parisuhdetta.
Kumpiko siis olisi viisaampaa... Jatkaa näin ihan siksikin että lapset näkevät tässä isäänsä päivittäin, vai erota, ja ei saavuttaa sillä vissiin mitään vastaavaa hyötyä? Kumpaakohan sitä katuisi enemmän 10-20 vuoden päästä?
Kommentit (4)
etta et etsisi uuttaa parisuhdetta eron jalkeen ? etko siis sellaista kaipaa ? ristiriitaista koska eroa kuitenkin suunnittelet, koska nykyinen suhde ei toimi.
jos vähänki rakastat miestäsi yritäkää pysyä yhdessä, lapset hyötyy. itse säälin lastani ja syyttelen itseäni kun oma lapseni joutuu olemaan erolapsi.
etta et etsisi uuttaa parisuhdetta eron jalkeen ? etko siis sellaista kaipaa ? ristiriitaista koska eroa kuitenkin suunnittelet, koska nykyinen suhde ei toimi.
olen liian vanha ja väsynyt uuteen suhteeseen. Ajattelen myös lapsia - esikoinen on kokenut jo vauvana yhden eron, enkä tahtoisi enempää sekoittaa hänen tai muiden lasten elämää.
Olen myös valtavan pettynyt koko miessukupuoleen, enkä oikein usko että "hyvää" puolisoa löytyisi, taiainakin hyvät on jo varattu.
Niin, ja pettämään en pystyisi. En ole sellainen, enkä toisaalta ehtisi enkä edes jaksaisi.
ap
Mielesi piristyy ja sen jälkeen ei kiinnosta osallistuuko miehesi vai ei. ja jossain vaiheessa kun tunnet itsesi tarpeeksi vahvaksi, lemppaat ukon.