Miten paljon minulla on oikeus rajoittaa lapsen harjoittamaa hyppyyttämistä?
Lapsi on kuusivuotias, ja haluaa kaiken heti. Esimerkiksi jos olen kädet taikinassa, niin hän haluaa vaihtaa telkkarista kanavaa. Käsken hänen itse etsiä kaukosäätimen sohvalta ja jatkan taikinan vaivaamista. Lapsi syyllistää, koska en muutu kaukosäätimeksi ja olettaa että lakkaan tekemästä sitä mitä teen ja lähden sillä minuutilla etsimään säädintä.
Aamulla olin juomassa kahvia rauhassa ja halusin ottaa iisisti, koska lapsen isäkin on kotona. Kaiken aikaa piti häärätä jotain ympärillä, siirrellä tavaroita ja paiskoa jotain. Pakenin keittiöstä kun lapsi yritti passuuttaa etsimään maalaustarvikkeita ja liimautui täysin kylkeen kiinni. Olen nyt makuuhuoneessa aivan romuna ja valmis tekemään pian ruumiita, jollen saa jämäkkyyttäni takaisin.
Ja joo, eilen siivoamani keittiö on taas kaatopaikka.
Kommentit (11)
Hei, sinä olet aikuinen, käyttäydy siis kuten aikuiset !
Kyllä sinä voit sanoa napakasti, että minä en nyt pääse ja joudut odottamaan hetken aikaa. Niin minäkin teen kahden lapsen kanssa. Jos turha kitinä äityy ärsyttäväksi niin pistän tulpat korviin ja jatkan tekemääni asiaa.
Annat vetää vaa kunnon tantrumit. Vaikka laput korville. Varsinkin jos ukko talossa niin hoitakoon se.
En ole koskaan antanut periksi enkä antanut hyppyyttää. Meillä ei lapsista kasvateta tyranneja. Ja kiitän itseäni nyt, kun koko lauma on ihanan helppoja teinejä. Välillä oli rankkaa, mutta sittenpä oli. Aikuinen määrää kaapin paikan, rauhallisesti mutta varmasti.
Ootko kuullut rajoista? Veljeni kaksi muksua, 8- ja 4-vuotiaat saavat kaiken heti, koska ilmeisesti vanhemmat eivät jaksa kuunnella kitinää. No,se on heidän ongelmansa. Rajat on rakkautta. Sitä kitinää saat kuunnella sitten loppuelämäsi jos et jaksa opettaa lapsille rajoja. Helpommalla oikeasti pääsee, kun opettelee sanomaan sille lapselle ei.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinä voit sanoa napakasti, että minä en nyt pääse ja joudut odottamaan hetken aikaa. Niin minäkin teen kahden lapsen kanssa. Jos turha kitinä äityy ärsyttäväksi niin pistän tulpat korviin ja jatkan tekemääni asiaa.
Just näin. Jokaiseen vaatimukseen ei ole tarvetta lähteä hyppäämään mukaan. Tässä on hyvä tilaisuus opettaa lapselle oma-aloitteisuutta ja asioiden hoitamista itse.
Miehen lapsi?
Eihän sinun tarvitse hyppiä yhtään.
Huomioiko vanhemmat lasta tarpewksi?
Kuulostaa, että ap:lla on omia ongelmia, jotka nyt heijastuvat vanhemmuuteen. Miksi reagoit noin voimakkaasti lapsen huomionkaipuuseen, omien rajojesi vetämiseen ja pettymysten tuottamiseen lapselle? Ehkä kannattaa pohtia tätä terapiassa. Ja yritä relata nyt edes siitä keittiöstä, ei sen tarvitse olla siisti koko ajan.
Ilmeisesti olet aina antanut lapselle periksi ja antanut hyppyyttää. Sitä satoa korjaat nyt.
Ei on ihan käyttökelpoinen sana. Odota ja yritä itse toimivat myös.
Haukotus.