Mitäs luulet, mahdetaanko sua koskaan muistella kun olet kuollut?

En ole katsomassa

En voi vastata tuohon.

Aivan sama

Kyllä varmasti, mutta merkittävämpää on se, mitä tapahtuu nyt.

Ei mitään väliä.

Ei varmanakaan, mutta tuskinpa se silloin kuolleena kauheasti mietityttää :D

N23

Ei muistella. Eikä ole edes hautaa, mun tuhkat heitetään tuuleen vuoren päältä.

Olen rehellinen mutsi ei.Niinpä eronnut kirkosta.Kirjoitanut hauta tahdon. Ruumishuonelta suoraan krematorioon .Sieltä viranomainen heittä tuhkani mereen.Harmajan majakan luo.Jossa meri hauta. Siihen toiseen meri hautaan en halua. Ihmistä on eläessä muistettava.Ei vasta kuollessa.

Hoidan asiat ennen kuolemaani niin, että varmasti muistetaan.

Riippuu milloin kuolen. Jos kuolen vanhalla iällä, niin en usko, että siinä vaiheessa on enää muistelijoita jäljellä. Sukulaiset ja kenties aviomies ovat jo kuolleet, ja lapsia ei ole.

Siis ihanko oikeesti joku jaksaa kantaa huolta siitä, muistellaanko ihmistä, kun se on kuollut? Kuollut ei ainakaan itke kenenkään perään, hahhah.

Vierailija kirjoitti:

Ei varmanakaan, mutta tuskinpa se silloin kuolleena kauheasti mietityttää :D

N23

Pannaax?

M22

Oon sanonut että tuhkataan ja sirotellaan muistolehtoon. Ei tarvitse hautapaikasta maksaa taas 25 vuotta eteenpäin. ( Miinus se, mitä edellistä maksua on vielä jäljellä).

Ei se tunnu kelpaavan, me tehdään mitä tahdotaan ja meet isän viereen.. mutta 25 vuotta on pitkä aika viiskymppisille lapsillekin kaukana hoitaa hautaa tai käydä siellä. Ne ei aattele nyt järjellä.

Jos kuolisin juuri nyt niin kyllä. Olen nuori, mulla on mies, äiti, sisarukset, mummo, täti jne. Tiedän varmuudella että ne jäisivät kaipaamaan.

Varmaankin, muistan läheisiäni jättämällä heille muistoesineitä ja kirjoittamalla elämästäni heidän kanssaan. Elän maalaamissani tauluissa ym. Yritän opettaa lapsilleni tärkeitä taitoja.

Mietin usein sitä mitä voin heille jättää muistoksi itsestäni sen lisäksi että muistin aina kertoa heille kuinka paljon heitä rakastan,

Vierailija kirjoitti:

Olen rehellinen mutsi ei.Niinpä eronnut kirkosta.Kirjoitanut hauta tahdon. Ruumishuonelta suoraan krematorioon .Sieltä viranomainen heittä tuhkani mereen.Harmajan majakan luo.Jossa meri hauta. Siihen toiseen meri hautaan en halua. Ihmistä on eläessä muistettava.Ei vasta kuollessa.

Ei viranomaiset jouda kenenkään tuhkia kiikuttamaan jonnekin merelle. 

En nyt sitten tiedä, miten hauta ja muistelot liittyvät toisiinsa. Varmasti muistellaan, kun kuitenkin mulla on lapsiakin ja paljon muita ihmisiä, joita olen tuntenut elämäni aikana. Ei sillä, että mulle olisi väliä, kun olen kuollut. 

Monet miettivät hautapaikan maksua ja jättävät sen takia koko omaisuutensa seurakunnalle, että tulee varmaan hoidettua. Onko oikein?

Tuskin.. pitäsi olla joku Adolf tai Breivik et muistettas..

Riippuu kuinka vanhaksi elän ja tuleeko sitä ennen jälkikasvua. Jos nyt yhtäkkiä kuolisin niin jäisi moni kaipaamaan, jos eläisin vanhaksi ja kaikki tuttuni kuolisivat mua ennen eikä miehen kanssa hankittaisi lapsia niin eipä mun kuolemaa varmaan kukaan edes huomaisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei varmanakaan, mutta tuskinpa se silloin kuolleena kauheasti mietityttää :D

N23

Pannaax?

M22

Ole hiljaa M65!

Nuoret ei enää ole sanoneet noin kohta kolmeenkymmeneneen vuoteen :D