Pitäisikö valtion ottaa lisää velkaa jotta hoitajille saataisiin rahaa?

Velkaa ei kannattaisi ottaa pysyviin menoihin. Meidän köyhyys muihin pohjoismaihin verrattuna johtuu siitä, että meidän julkinen sektori on selvästi isompi ja yhä paisuu. Eli yhä enemmän verorahoista menee byrokratian ym pyörittämiseen. Kyllä siihen tulee joskus stoppi.

Julkiset palvelut ovat tarpeellisia, mutta joku raja niidenkin lisäämisessä pitäisi olla.

Ei. Valito voisi leikata ylisuurista ilmastotuista ja kehitysyhteistyörahoista. Helposti saataisiin tarvittava raha kasaan.

Vierailija kirjoitti:

Velkaa ei kannattaisi ottaa pysyviin menoihin. Meidän köyhyys muihin pohjoismaihin verrattuna johtuu siitä, että meidän julkinen sektori on selvästi isompi ja yhä paisuu. Eli yhä enemmän verorahoista menee byrokratian ym pyörittämiseen. Kyllä siihen tulee joskus stoppi.

Julkiset palvelut ovat tarpeellisia, mutta joku raja niidenkin lisäämisessä pitäisi olla.

Rikkaampiahan me ollaan kuin muut EU maat

Vierailija kirjoitti:

Velkaa ei kannattaisi ottaa pysyviin menoihin. Meidän köyhyys muihin pohjoismaihin verrattuna johtuu siitä, että meidän julkinen sektori on selvästi isompi ja yhä paisuu. Eli yhä enemmän verorahoista menee byrokratian ym pyörittämiseen. Kyllä siihen tulee joskus stoppi.

Julkiset palvelut ovat tarpeellisia, mutta joku raja niidenkin lisäämisessä pitäisi olla.

Jos sairaanhoito siirretään yksityiselle säästyykö siinä rahaa jotenkin mystisesti?

Onko nyt siis suoraan väitetty, että asiaa ei pystytä järjestämään vai toivotaanko vain että ei tarvitsekaan ja vastaukset ovat välttelevän epämääräisiä? Toimiva terveydenhoito on kyllä niin hyvinvaltion perustaa että sopii vähentää muusta hörhellyksestä, jolla halutaan päteä ulkomaailman silmissä.

Äkkiäkös sitä kohta siirretään vaikka Viroon tai Romaniaan.

Hallitus on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiehdotuksen, jonka myötä suomalaiset voisivat hakeutua EU-alueella hoitoon yksityiselle tai julkiselle toimijalle.

Valtio korvaisi kustannukset siihen määrään saakka, joka vastaisi henkilön hoidon järjestämisestä syntyneitä kustannuksia Suomessa.

Eli suomaisille yksityisille toimijoille voisi syntyä kannustin perustaa yksikkö ulkomaille, ja houkutella niihin potilaita Suomesta. Valtio maksaisi hoitokustannukset rajojen ulkopuolella, mutta ei kotimaassa.

Kokonaisuus kytkeytyy EU:n potilasdirektiiviin, jonka lähtökohtana on, että potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU-valtiosta. Hänellä on oikeus korvaukseen samojen perusteiden mukaisesti kuin jos hoito olisi annettu potilaan kotimaassa.

Komission näkemyksen mukaan direktiiviä ei ole toimeenpantu Suomessa oikein, ja komissio on aloittanut jo vuosia sitten rikkomusmenettelyn Suomea kohtaan.

Jos muutosta ei tehdä, riski asian viemisestä EU-tuomioistuimeen on suuri. Asiaa tuntevat arvioivat Kauppalehdelle, että uhkana voisi olla valtiolle tulevat suuret sakot.

Sosiaali- ja terveysalan yksityisiä toimijoita edustavat etujärjestöt suhtautuvat esillä olevaan lakiehdotukseen ”sammutetuin lyhdyin”.

Ilmeisesti ajatuksena on se, että lakiehdotuksen halutaan menevän läpi mahdollisimman matalalla profiililla.

Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

17.6.202212:39 Kauppalehti

Ei. Ensimmäiseksi voisivat ratkaista työolo-ongelman. Sen jälkeen voitaisiin pohtia, onko se ylimitoitettu palkankorotusvaatimus oikeutettu.