38-vuotiaana vielä äidiksi, kokemuksia?
Joka paikassa lukee, että 35 vuoden jälkeen riskit nousevat. Mutta kuinka paljon?
Haluaisin vielä toisen lapsen. Mutta mietin, olenko jo liian iäkäs. Olen 53 kun lapsella olisi rippijuhlat. Mutta haittaako se?
Kommentit (33)
En osaa ajatella tuota edes mitenkään erityisen korkeana ikänä nykyaikana.
Oma äitini oli tuon ikäinen minut saadessaan ja valitettavasti yhteinen taipaleemme jäi kovin lyhyeksi. Mutta eihän tuohon pohdintaan voi kukaan muu vaikuttaa kuin kukin itse.
Mä sain toisen lapsen juuri 38-vuotiaana. Oli oikein sopiva ikä.
Ihan normi lapsensaanti-ikä, mielestäni. Työkaverini oli 45-vuotias tullessaan ekan kerran äidiksi.
Eihän tällaiseen oikesti voi vastata kuin sinä itse.
Sain kolmannen 39- vuotiaana. Lapsi on nyt aviossa, yksi lapsi itsellään. Itse olen 76.
Hyvä näin että terveyttä ollut, kiitos yläkertaan.
Mulla ei olkut vaihdevuosia eikä lapsilla pahaa murrosikää, siinäkin meni hyvin.
Kun täytin 50, keskimmäinen oli 15.
Lapsia on saatu tuolla iällä aina, toki ennen vanhaan esikoinen hankittiin nuorena.
Itse sain kuopuksen 38-vuotiaana. En edes ajatellut olevani mitenkään erityisen iäkäs. Terve poika sieltä tuli.
Minusta hyvä ikä! Jaksat vielä ja ne terveysriskit nousevat vasta 40 ikävuoden jälkeen merkittävämmin. Minä sain lapsen vielä 42-v! (Olin yrittänyt vuosikausia). Hyvä perusterveys ja -kunto sekä motivaatio vievät pitkälle.
En itse ainakaan mieti muiden vanhempien ikää esim. rippijuhlissa tai muuallakaan. Kannattaa muistaa, että ihmiset myös ikääntyvät biologisesti keskenään vähän eri tahtiin.
Mä sain kuopuksen 38v eikä tullut mieleenkään, että olisin vanha. Rippijuhlat oli viime vuonna eli mikä mun ongelman piti olla?
Ihan normi ikä saada lapsi, olet vielä alle 40 v! Jos lasta haluaa niin eiku tekemään vaan ja onnea.
Olin 38 esikoisen syntyessä, 40 kun kuopukseni syntyi. Hedelmöittyminen luonnon metodilla.
Pitää vanhemman äidin nuorena! Ei ole aikaa vanheta ja tätiytyä.
Olen kuopus ja minut äitini synnytti 37-vuotiaana. Häpesin lapsena sitä, kun oma äitini oli niin vanha kavereiden äiteihin verrattuna. Tyhmältähän tuo nyt tuntuu, mutta minkäs sitä lapsi ajattelulleen mahtaa...
Vierailija kirjoitti:
Olen kuopus ja minut äitini synnytti 37-vuotiaana. Häpesin lapsena sitä, kun oma äitini oli niin vanha kavereiden äiteihin verrattuna. Tyhmältähän tuo nyt tuntuu, mutta minkäs sitä lapsi ajattelulleen mahtaa...
Ennen ajat olivat erilaiset, nykyään 37-vuotias ei ole mitenkään erityisen vanha äiti edes.
Ap, ajattele ennemmin niin, että kun sinun lapsellasi on rippijuhlat, on sinulla vielä ainakin 10 vuotta työelämää jäljellä.
Oma äitini oli hyvä äiti kuopukselle joka syntyi kun äiti oli 41. Meidän muiden suhteen (jotka sai 25-31 iässä) oli ankara tiukkapipo, joka myös ruumiillisesti rankaisi pienistäkin asioista. Tosi ilkeä, aina oikeassa, koko ajan määräämässä. Kuopuksella oli ihana suhde äitiin aina tämän kuolemaan asti. Meillä muilla ei todellakaan.
Mummini sai äitini 40-vuotiaana, yhteistä aikaa heillä oli 55 vuotta. Ei siinä mitään erikoista ollut, muistan lapsena joskus tajunneeni, että muiden isomummit oli mun mummin ikäisiä. Tai nykyään jotkut teinit ihmettelee että kuinka ikivanha täytyy olla jos on tuntenut jonkun joka oli sodassa. No tämmöinen alle nelikymppinenkin on. Siinäpä se, ei sitä "vanhaa" ikää kukaan muu ihmettele, varsinkaan nykyään.
Minä sain viimeisen (toistaiseksi) lapseni 52-vuotiaana. Tosin olen isä, mutta kuitenkin. Ei ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini oli tuon ikäinen minut saadessaan ja valitettavasti yhteinen taipaleemme jäi kovin lyhyeksi. Mutta eihän tuohon pohdintaan voi kukaan muu vaikuttaa kuin kukin itse.
Minkä ikäisenä hän kuoli? Ennenaikaisesti. Minä olen 48 ja äitini sai minut 38 v. ja eilen viimeksi oli täällä lapsenvahtina.
Eihän tuo kai nykypäivänä ole mikään korkea ikä, mutta kuten itse totesit, niin riskit saada vammainen lapsi kasvaa. Vähäinen riski, mutta olemassa.