Lue keskustelun säännöt.
Luitteko HS:n kuukausiliitteen jutun rotukoirien jalostuksesta? YÖK!
10.05.2010 |
Olen itsekin miettinyt sitä, miten epäluonnollisia monet rodut ovat: koirille on jalostettu väkisin piirteitä, joista koirien luonnollinen liikkuminen ja oleminen vaikeutuu. On epänormaaleja kallonmalleja, vaikeuksia hengittää, liian poimuinen nahka, hankaluutta kävellä jne.
Ja jutun olennainen pointti oli se, että rotukoirien kasvattajat eivät pääsääntöisesti mitenkään halua rajoitaa pentutehtailua! Kennelliiton aie rajoittaa uroksien jälkeläistuotantoa on saanut rotukoirakasvattajat takajaloilleen, koska se rajoittaisi ansioita kun pentuja ei voisi tehtailla rajatta samalla uroksella.
Ja kaikkihan tietävät, että jalostus on varsinkin alkuvaiheessa ollut melkein joka rodulla sukurutsaa: tiettyjä piirteitä halutaan korostaa teettämällä pentuja isä+tytär- tai veli+sisko-pareilla.
Ja kun noiden urosten jälkeläisten määrää ei rajoiteta, Suomen kokoisessa maassa sama uros saattaa olla pennun isoisä ja isä...
Taidan valita sekarotuisen.
Kommentit (23)
Jutussa oli kyllä vähän oiottu, esim tiettyjä sairauksia tai rakennevikoja esitettiin ikäänkuin kaikki tietynrotuiset koirat niistä kärsisivät, mikä ei tietysti pidä paikkaansa. Ja aloitusviestin yleistys siitä että pääsääntöisesti kasvattajat ei näistä ongelmista piittaisi on myös aika rankka yleistys - tämä on nyt vaan se porukka joka on noussut takajaloilleen vastustamaan jalostusstrategiaa. Onneksi vastuullisia ja pidemmän päälle rodun etua ajatteleviakin kasvattajia löytyy - varmaankin toisissa roduissa enemmän kuin toisissa? Omasta rodustani voin ilokseni todeta että löytyy kasvattajia jotka haluavat käyttää nimenomaan vieraita sukuja, ja jotka eivät pidä keskeisenä kasvatuksen kriteerinä ulkonäköä (vaan esim. luonnetta ja käyttöominaisuuksia) kunhan koira on terverakenteinen. Tässä rodussa tehdään myös rotuunottoja mikä laajentaa geenipohjaa. Joten, itse uskaltaisin vielä rotukoiran ottaa jatkossakin. Sekarotuisuushan ei ongelmaa poista kuin sukusiitoksen osalta- taustalla olevien rotujen sairaudet on hyvin mahdollista saada siihen sekarotuiseenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten siinä jutussakin selostettiin geeneistä ja periytyvyydestä, riski on pienempi koska tauti edellyttää geeniperimää sekä emon että isän puolelta/useamman geenin yhdistelmää. Sen vuoksi tuollaiset tilanteet, jossa samoja uroksia on useammassa kohdassa sukupuuta lisäävät heti riskiä.
Totta kai se oli yleistys. Mutta se, etteivät sairaudet kata 100% jonkin rodun yksilöistä, ei poista sitä, että ongelma ja riskit ovat todellisia!
ap
tällasia koirarotuja on? SIKSI, ETTÄ IHMISET NIITÄ HALUAA.
Ei ehkä yllä kirjoittaneet ihmiset, mutta koirien jalostus menee terveempään suuntaan kun ollaan ostamatta rotuja, joissa on ylilyöntejä.
Täälläkin on useammat kerrat olleet ihmisiä, jotka puolustelee saksanpaimenkoiraa ja se kuuluu yksiin sairaimpiin. Vaikka seklälinjat saataisiin kunton, hermorakenne on hankalampi saada paremmaksi.
Ja tuskin menee kauaa kun joku ryntää puolusteleen saksanpaimenta. Ei noidankehästä pääsätä pois sillä että suljetaan silmät eikä tunnusteta tosiasioita.
minä en koiraa ottaisi ikimaailmassa, ällöttää ajatuskin kuolaavasta, karvaavasta ja ympäri pitäjiä paskovasta rakista.
Kuten siinä jutussakin selostettiin geeneistä ja periytyvyydestä, riski on pienempi koska tauti edellyttää geeniperimää sekä emon että isän puolelta/useamman geenin yhdistelmää. Sen vuoksi tuollaiset tilanteet, jossa samoja uroksia on useammassa kohdassa sukupuuta lisäävät heti riskiä. Totta kai se oli yleistys. Mutta se, etteivät sairaudet kata 100% jonkin rodun yksilöistä, ei poista sitä, että ongelma ja riskit ovat todellisia! ap
Jep, ihan totta molemmat pointit. Halusin silti tuoda esille ettei asiat ole ihan niin mustavalkoisia kuin jutussa esitettiin.Omasta laumasta löytyy perussairas sekarotuinen, aiemmin paljon sairastellut rotukoira (yleisesti terveenä pidetystä rodusta), ja kaksi tervettä rotukoiraa (terveenä pidetyistä roduista).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koirien jalostusta ihan sairaana. Ihan sama onko sairauksia vai ei, niin elävän olennon jalostaminen on musta ällöttävää.
Tää koskaa tietysti muitakin eläimiä, koirien kohdalla se on vaan niin erityisen hyödytöntä
Kuten siinä jutussakin selostettiin geeneistä ja periytyvyydestä, riski on pienempi koska tauti edellyttää geeniperimää sekä emon että isän puolelta/useamman geenin yhdistelmää. Sen vuoksi tuollaiset tilanteet, jossa samoja uroksia on useammassa kohdassa sukupuuta lisäävät heti riskiä. Totta kai se oli yleistys. Mutta se, etteivät sairaudet kata 100% jonkin rodun yksilöistä, ei poista sitä, että ongelma ja riskit ovat todellisia! ap
Jep, ihan totta molemmat pointit. Halusin silti tuoda esille ettei asiat ole ihan niin mustavalkoisia kuin jutussa esitettiin.Omasta laumasta löytyy perussairas sekarotuinen, aiemmin paljon sairastellut rotukoira (yleisesti terveenä pidetystä rodusta), ja kaksi tervettä rotukoiraa (terveenä pidetyistä roduista).
Mitkään keskiarvoisuudet eivät koskaan päde kaikkiin yksilöihin. Niin on ihmistieteissä ja niin on eläintieteissä ;-)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tällasia koirarotuja on? SIKSI, ETTÄ IHMISET NIITÄ HALUAA. Ei ehkä yllä kirjoittaneet ihmiset, mutta koirien jalostus menee terveempään suuntaan kun ollaan ostamatta rotuja, joissa on ylilyöntejä. Täälläkin on useammat kerrat olleet ihmisiä, jotka puolustelee saksanpaimenkoiraa ja se kuuluu yksiin sairaimpiin. Vaikka seklälinjat saataisiin kunton, hermorakenne on hankalampi saada paremmaksi. Ja tuskin menee kauaa kun joku ryntää puolusteleen saksanpaimenta. Ei noidankehästä pääsätä pois sillä että suljetaan silmät eikä tunnusteta tosiasioita.
Ihmiset eivät taida kovinkaan tarkkaan perehtyä asioihin, kun ryntäävät koiraostoksille. Eivät rotuihin, eivät kasvattajaan.
Ja kasvattajista tosiaan osa on aika moraalitonta sakkia, osa tietysti täysin ääripäitä ja hyvinkin tunnollisia.
ap
ja kuvastaa hyvin sitä harhaluuloa, että sekarotuinen muka olisi jotenkin terveempi kuin puhdasrotuinen. Eihän se niin ole! Sekarotuisessa voi olla useamman "edustamansa" rodun vikoja - niin fyysisiä kuin pääkoppapohjaisia. Lisäksi jos ei tunne koiran isää, se on iso kysymysmerkki sekin, ei tiedä edes minkäkokoinen koira siellä on kasvamassa saati millainen raivohullu se mahdollisesti on.
Kannattaa valita rotukoira vastuullisen kasvattajan pentueesta.
Mulla on selvää että jos otetaan koira se tulee olemaan sekarotuinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on selvää että jos otetaan koira se tulee olemaan sekarotuinen
sekarotuinen olisi automaattisesti terveempi ainakaan ekassa polvessa. Mutta jostainhan tämän rotukoirahulluuden purkaminen on pakko aloittaa. Jos vaan jatketaan tälla lailla rotukoirat tulevat tiensä päähän ja sittenkö on hyvä ruveta SITÄ geneettistä ainesta yhdestelemään siinä toivossa että tulis elinkelpoisia eläimiä.
Tai sitten kahden rodun risteytys mutta näitä on (vielä?) kovin vähän tarjolla, snautseri-pinseri tulee lähinnä mieleen. Olen itse toiminut yhden rodun parissa siitosuroksen omistajana ja kovin hyvää kuvaa en kasvatustyöstä saanut. Lisäksi tiedän että monissa muissa roduissa meno on vielä hullumpaa. Kaikki kasvattajat ovat puheissaan kovin vastuuntuntoisia mutta tosiasiassa halu menestyä kasvatustyössä on suurempi ja halutaan tehdä sitä hyvännäköistä koiraa mikä menestyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tässä edes väitetä että
Mulla on selvää että jos otetaan koira se tulee olemaan sekarotuinen
sekarotuinen olisi automaattisesti terveempi ainakaan ekassa polvessa. Mutta jostainhan tämän rotukoirahulluuden purkaminen on pakko aloittaa. Jos vaan jatketaan tälla lailla rotukoirat tulevat tiensä päähän ja sittenkö on hyvä ruveta SITÄ geneettistä ainesta yhdestelemään siinä toivossa että tulis elinkelpoisia eläimiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jutusta sai ainakin aika karun kuvan.
Siskoni esim. hankki 1980-luvulla partacollien, joka siihen aikaan oli terveen rodun maineessa, vanha rotu ja paimenkoira jnejne.
Niin vaan siitäkin mainittiin jutussa, että kanta on tällä hetkellä geneettisesti kovin kapea.
Eli tilanne vaihtelee kovin paljon, vaikka rotu alunperin olisikin "luonnollisesti" kehittynyt eli ei ole hakemalla haettu outoja ulkonäköominaisuuksia tms.
ap
geneettisesti kapea ennen pitkää. Hirveästi eri rotuja, mikään määrä vastuullisuutta kasvattajassa ei estä sisäsiittoisuutta, jollei joka pentuetta teetetä ulkomaalaisella koiralla.
että kielletään tietyissä tapauksissa ulkomaisen sperman käyttö, joka kaventaisi ennestään geenipohjaa.
Koiranjalostusta painostetaan suunnasta jos toisestakin ja sitten Kennelliitossa tehdään fiksuja ehdotuksia.
On hienoa koittaa tehdä parhaansa kasvatuksen suhteen.
onneksi huolehtii omalta osaltaan siitä, että geeniperimään tulisi verta muualtakin kuin Suomesta, ja hän onkin käyttänyt pääsääntöisesti ulkomaisia uroksia. Meidän koiran sukusiittoisuusprosentti on 0,98. Tämä kannattaa aina katsoa koiranetistä. Ja ehdottomasti ei kannata ostaa paperittomia rotukoiria, joiden kohdalla sukusiittoisuus on mahdotonta selvittää!
onneksi huolehtii omalta osaltaan siitä, että geeniperimään tulisi verta muualtakin kuin Suomesta, ja hän onkin käyttänyt pääsääntöisesti ulkomaisia uroksia. Meidän koiran sukusiittoisuusprosentti on 0,98. Tämä kannattaa aina katsoa koiranetistä. Ja ehdottomasti ei kannata ostaa paperittomia rotukoiria, joiden kohdalla sukusiittoisuus on mahdotonta selvittää!
mähän en tiennyt näistä asioista mitään, kun koira otettiin. Onneksi sattui vastuullinen kasvattaja, joka tosiaan käyttää paljon ulkomaisia uroksia. Se on harmillista, että monet kasvattajat eivät ymmärrä tosiaan mitään näistä asioista, tai eivät välitä.
Mutta me ainakin valittiin koira aika yleisestä rodusta juur sen takia, ettei siinä ole kyse yhdestä siittäjäuroksesta pienessä maassa.