Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

mikä mun miestäni vaivaa? siit on tullut oikein paskapää.. mä en kestä enää

Vierailija
19.05.2010 |

joo ja vuodatusta...

tekee helkkarin helppoa työtä on amk vahtimestarina istuu ja päivän tai illan ja töllöttää nettiä suunilleen koko töyajan eli työ ei stressaa.

tiedän että haluis muita hommia mutkun on lama niin on vaikea saada.

nyt kun on ollut ilta viikko niin valvoo myöhää ja nuukuu siihen asti kun lähtee töihin..

tekis yö-vuoroa mutta kun ne alkaa niin pas... että harrastus kärsii, pelaa sählyy!



ei tee juuri mitään kotitöitä noh eipä tehnyt aikaisemminkaan paljoa mitään mutta nyt saa koko ajan olla niitä pieniäkin vellotteita pastitelemassa tekemään (vie roskat, tyhjentää asitianpesukoneen joka pyöriin n.kerran viikossa ja levittää mun kanssa yleensä pyykit) mä teen kaiken muun!



sit vittuilee (ja väittelee) välillä aika rankastikkin joo ja mä vittuilen (ja väittelen)takas niin jos pääsen voitolle niin eikun herneet nenään ja syvälle..



nyt viime su asti olen ollut kovassa kuumeessa 39-40 ja angiinassa (joo miehellä oli pientä kurkkukipua..) niin ei saatana ku ei voinut millään nousta sängystä pesemään 1vee4kk takapuolta kymmenen aikaa aamulla, kyllä se sit vihdoin onneksi uskoin étten mä pysty nostamaa lasta olenkaa kun olin niin heikkona (että olisin voinut tiputtaa hänet)!



sitten maanantaina en voinut viedä esikoista toimintaterapiaan kun piti mennä lääkäriin ja labraan jne.. niin mies ei edes vihjannut että hän voisi viedä jos mä olisin vihjannut et olis voinut viedä niin olis vetänyt siitä herneet nenään ja todella syvälle ja siitä olis alkanut aamupäivän kestävä mykkäkoulu, tuhahtele, mökötys joka olisi vaikeuttanut mun arkea hyvin paljon..

sit must jotenkin tuntui ettei se oikein edes tajunnut että kuinka kipeä mä kerrankin olin vaikka ääneenvalitin.. (olen aina terve..)



lasten kanssa ei mene vapaaehtoisesti ulos.. oi niitä esikoisaikoija kun käytii yhdessä edes silloin tällöin kävelyllä..

pitää kaikkea lasten kanssa tekemään ulkoilua pakkona (jos ei ole mitään päämäärää esim. kaupassa käynti.. (kun ei voi pelata, nukkua, katsoa telkkaa surffailla netissä yksin...)



sillä ei ole toista naista mä olen se joka "siivoan" sähköpostin ja tekstarit!



siit on tullut entistä enemmän vaan laiska paska ja mennyt minäminäminäminä ajatteluu entäs me muut??



mä olen menossa työhaastatteluun ens iikon keskiviikkona niin mitä jos mä saan paikan ja mies joutuu jäämää tammikuuhun asti koti-isäksi koska kaupunkilisää maksetaa siihen asti, niin onko lapsemme ihan heitteillä?? onneks esikoisella on eskari joka rytmittää päivän.. mutta silti.. pelko perseessä..

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
19.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten sellainen vahinko pääsi käymään?

Vierailija
2/3 |
19.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten sellainen vahinko pääsi käymään?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
19.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

taisi olla 3-kympin kriisi. Meni onneksi ohitse. Alkoi harrastamaan judoa (sitä ennemmin ei tehnyt yhtään mitään). Meillä ei silloin ollut lapsia. Parin vuoden päästä syntyi esikoinen ja vastuuntunto heräs vähän liiankin vahvana.



eli lopulta eri tarina kuin ap_llä mutta toivon että teilläkin ohi menevä vaihe. Jokin elämän sisälö olis varmaan löydettävä joka laittaa ryhtiä hommaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kahdeksan kolme