Kauhea ikävä esikoista vauvana
Elämäni ihaninta aikaa kun tulin äidiksi. En ollut koskaan ennen nähnyt niin pientä vauvaa, enkä voinut uskoa että se ihanuus oli minun. Mahtui ensimmäisiin viikkoihin toki epätoivoa, itkua ja väsymystä, mutta maksaisin mitä tahansa jos saisin elää siitä edes yhden päivän uudelleen :')
Kommentit (51)
Lisääntyisitkö jos kotileikkiosa jäisi pois ja lapset olisivat suoraan teinejä? Siihen ei siis kuuluisi mitään pukemista ja syöttämistä ja vankkureissa tuuppaamista ja sössöttämistä.
Tämä erityisesti niille joiden mukaan automatisoituva ja ihmismassoihin hukkuva maailma tarvitsee lisää veronmaksajia.
Suhtaudutko vihamielisesti lapsesi kasvuun ja kehitykseen?
Vai onko ok ettet voi enää päättää hänen vaatteistaan, ettei hän halua enää hengailla kanssasi ja tuo seksiseuraa yökylään?
Leikkinukella leikkimisestä pitäisi tehdä sosiaalisesti hyväksyttävämpää. Sitä ei tarvitse saattohoitaa eikä haudata, mutta emä pääsee silti tuuppaamaan vankkureita ja terhakkaasti huoltamaan. Vaikka koko ikänsä.
Samoissa vesissä uin itsekin.
Nyt hän on 185cm ja 20v nuorukainen joka muutti omilleen viime kesänä yliopiston alettua ja nähdään harvakseltaan, enää en sentään itke ikävääni (toki välillä voi tulla tippa linssiin esim.jitain ajatellessani/muistellessani), mutta ensimmäinen n.6kk muuton jälkeen oli minulle aivan hirveätä 😭💔,olkoonkin että oli luonnollista ja olin/olen ylpeä, että teki ratkaisunsa aivan omasta päätöksestään ilman turhia pelkoja tms ja että viihtyy ja pärjää niin hienosti😍.
Syy-seuraussuhteita käsittelevä aivojen osa kehittyy aikuiseksi vasta yli 25-vuotiaana.
Ei ole sattumaa että ihminen on hedelmällisimmillään silloin kun on tyhmimmillään.
Naisen elämänkaari:
0-20v: harjoitellaan nukkeleikkiä
20-30v: mangutaan nukkeleikkiä mieheltä
30-45v: nukkeleikki
45-55v: nuppi sekoaa kun nukkeleikki on takana -> häiriökäyttäytymistä
55v->: mangutaan nukkeleikkiä lapsiltaan
Allukka etsii ainakin äityliä oikeen isolle pojalle, saa syöttää ja pukee.
Kuvittelin äitiyden ennalta että lapsi huutaa äitiä kaupassa ja minä vastaan hänen tarpeisiin: ”No mitä kulta? Äiti on täällä! Äiti on täällä!” ja lapsen olevan iloinen löytäessään minut. Suunnittelin ennalta kuinka tarpeellinen minusta yhtäkkiä tulee, ja suljin mieleni siltä kauhulta että lapsi itsenäistyisi. Elämä on ohi sitten kun äitiys on, etenkin jos lasta ei saa enää käyttöönsä vaan se aloittaa oman elämän
Vierailija kirjoitti:
Lisääntyisitkö jos kotileikkiosa jäisi pois ja lapset olisivat suoraan teinejä? Siihen ei siis kuuluisi mitään pukemista ja syöttämistä ja vankkureissa tuuppaamista ja sössöttämistä.
Tämä erityisesti niille joiden mukaan automatisoituva ja ihmismassoihin hukkuva maailma tarvitsee lisää veronmaksajia.
Mikä kotileikkiosa? Se on lapsen lapsuus, tärkeä pohja koko elämälle. Sinusta huomaa että lapsuudessasi meni jotain pieleen.
Nukkeleikki on se juttu. Eihän lapsenakaan kotileikeissä leikitään että perheen lapset ovat teinejä vaan vauvoja.
Vierailija kirjoitti:
Leikkinukella leikkimisestä pitäisi tehdä sosiaalisesti hyväksyttävämpää. Sitä ei tarvitse saattohoitaa eikä haudata, mutta emä pääsee silti tuuppaamaan vankkureita ja terhakkaasti huoltamaan. Vaikka koko ikänsä.
Syntymä on kuolemantuomio.
Pidän oman lapseni aina nukkena. Äiti tulee auttamaan, kulta!!
Vierailija kirjoitti:
Minä päätän OMASTA lapsestani. Minä hänet olen synnyttänytkin!
Nainen omistaa lapsen ihan niin kuin mies omistaa naisen.
99% avioliitoista mies kirjoittaa nimensä naiseen kuten muihinkin omistamiinsa esineisiin.
Taidat ap kaivata vain sitä hoivaamista ja itseäni tärkeäksitekemistä, et varsinaisesti lasta itseäsi.
Ymmärrän täysin. En ole koskaan ollut niin onnellinen ja täydellisen läsnä kuin ekat kuukaudet vauvan syntymän jälkeen. Ja minä en ollut koskaan edes halunnut lasta. Voi luoja miten rakastin vauvaani ja ensimmäistä kertaa elämässäni tiesin mitä on täysin pyyteetön rakkaus. 🥰
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisääntyisitkö jos kotileikkiosa jäisi pois ja lapset olisivat suoraan teinejä? Siihen ei siis kuuluisi mitään pukemista ja syöttämistä ja vankkureissa tuuppaamista ja sössöttämistä.
Tämä erityisesti niille joiden mukaan automatisoituva ja ihmismassoihin hukkuva maailma tarvitsee lisää veronmaksajia.
Mikä kotileikkiosa? Se on lapsen lapsuus, tärkeä pohja koko elämälle. Sinusta huomaa että lapsuudessasi meni jotain pieleen.
Hankit lapsen tyydyttämään omia tarpeitasi.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin. En ole koskaan ollut niin onnellinen ja täydellisen läsnä kuin ekat kuukaudet vauvan syntymän jälkeen. Ja minä en ollut koskaan edes halunnut lasta. Voi luoja miten rakastin vauvaani ja ensimmäistä kertaa elämässäni tiesin mitä on täysin pyyteetön rakkaus. 🥰
Luulenpa ettei sille lapselle ollut parasta aikaa se, tuskin edes muistaa. Parasta aikaa on se kun täysi-ikäistyy ja onkin yhtäkkiä päätäntävaltainen aikuinen, pois toisten vallan alta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin. En ole koskaan ollut niin onnellinen ja täydellisen läsnä kuin ekat kuukaudet vauvan syntymän jälkeen. Ja minä en ollut koskaan edes halunnut lasta. Voi luoja miten rakastin vauvaani ja ensimmäistä kertaa elämässäni tiesin mitä on täysin pyyteetön rakkaus. 🥰
Luulenpa ettei sille lapselle ollut parasta aikaa se, tuskin edes muistaa. Parasta aikaa on se kun täysi-ikäistyy ja onkin yhtäkkiä päätäntävaltainen aikuinen, pois toisten vallan alta.
Ei minua kiinnosta niin paljoa mikä lapselle on parasta vaan mitä itse haluan. Haluan hoitaa vauvaa. Jos voisin vieläkin pyyhkiä poikani pyllyä mutta hän on jo 37 ja OMA äiti tyrkätään pois kun yritän auttaa :(
Ihan kuin minua ei enää tarvittaisi pukemisessa ja syöttämisessä :(
Sun on pakko hankkia vauvanukkeja, näköis.
Ei ole sinun. Ketään ei voi omistaa. Itseänikin yritettiin kohdella esineenä mutta onneksi e tarvitse enää aikuisena olla tekemisissä.