Miten joillekin muuttaminen on niin vastenmielistä, uuteen ympäristöön?
Itse tykkään maisemien vaihdosta. Yksin asuvana ikisinkkuna tämä ei ole ongelma. Huomenna on taas muutto edessä 500km päähän. Olen käynyt ko. kaupungissa kahdesti, ensin työhaastattelussa ja toisen kerran asunnon katsomassa. Kunta-alalla johtavissa viranhaltijahommissa tämä tuntuu olevan aivan normaali käytäntö.
Uudessa asuinpaikassa on aina nastaa katsella ja pyöräillä.
Kommentit (22)
Johtuisiko siitä ettei katselu ja pyöräily muutoinkaan riitä elämän sisällöksi, saatika syyksi muuttaa toiselle paikkakunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siitä ettei katselu ja pyöräily muutoinkaan riitä elämän sisällöksi, saatika syyksi muuttaa toiselle paikkakunnalle.
Tässä kohtaa oli myös uusi työpaikka, lähes tonnin enemmän palkkaa ja muita asioita, jotka vaikuttivat. Kannatti ottaa virka vastaan.
ap
Mulla ainakin iän myötä alkanut tökkiä. Kun tarpeeksi muuttaa, siitä häviää viehätys.
Muuttaminen on aivan kamalaa hommaa. Menee kuukausia että saa kaikki kohdilleen.
Ei kannata, jos ei ole joku todella hyvä syy.
Jos ei ole kavereita tai omaisia niin silloinhan sitä voi muuttaa mihin lystää. On tärkeämpiä asioita kuin raha.
Minä tykkään muutoksista elämässä, mutta perheen takia ei muuteta. Heille ei olisi mikään ilo
Raskastahan tuo on, silti jotenkin mukavaa kaikki järjestely. Yleensä aina muutot olleet parempaan päin. Onnea ap uuteen osoitteeseen.
Kyllähän tässä on tähän ikään mennessä tullut kärrättyä huonekalujaan asunnosta toiseen ja paikkakunnalta toiselle. Muuttaminen ihan vain muuttamisen riemusta ei ole kiinnostanut koskaan. Kyllä siihen on aina joku syy tarvittu.
Vuosi sitten muutin viimeksi. Nyt koen tulleeni Kotiin, joten toivon, että enää ei tarvitsisi muuttaa.
P.S. Olen tavannut ihmisiä, jotka muuttavat, jopa monta kertaa vuodessa, ihan vain siksi, koska muuttaminen on heidän mielestään niin kivaa. Ihan sallittua on se, mutta ei ihan minun juttuni ole ikinä ollut se.
Nuorempana tuli muutettua monta kertaa, mutta nyt en muuta enää kuin pakosta. Tykkään työstäni ja tästä asuinalueesta.
Olen löytänyt itselleni juuri sen oikean paikkakunnan ja en kyllä suunnittele mitään muuttoa enää.
Jotkut kiintyvät asuinympäristöönsä niin etteivät halua muuttaa. Itse kuulun tähän porukkaan, ja mitä kauemmin asun paikassa sitä syvemmälle juuret kaivautuu, en halua koskaan muuttaa.
Jos on perhettä ja paljon esimerkiksi terveydenhuollon asioita tai erityisiä harrastuksia, niin kestää kauan saada kaikki järjestykseen ja voi olla, että ei löydy uusi sopiva soitonopettaja, mieluisa kuntosali jne heti. Jos on sinkku ja vaan pyöräilee huvikseen niin mikä siinä ollessa.
Koska minulle ei-ikisinkulle se on hankalaa jo ihan siitä alkaen että pitää ajatella kahden aikuisen töitä, kavereita nyt näkee niin harvoin että voi vaikka lentokoneella mennä tapaamaan ja harrastuksiakin löytää uusia. Mutta ennen muuta lasten koulut, päiväkodit, kaverit ja harrastukset, niiden pysyvyydellä on ihan erilainen arvo mitä aikuisen elämässä.
Lisäksi on raskasta siirtää kaikki roju paikasta A paikkaan B, etenkin nyt kun siirrettävänä on omakotitalo, piharakennuksia ja kotieläimiä.
Ei se kieltämättä niin kamalaa ollut, kun olin 20 ja siirrettävänä vaatimattoman yksiön sisältö, vaihdoin asuinmaatakin pari kertaa ihan fiiliksissä. Nyt en enää jaksa, täällä on minun koti.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut kiintyvät asuinympäristöönsä niin etteivät halua muuttaa. Itse kuulun tähän porukkaan, ja mitä kauemmin asun paikassa sitä syvemmälle juuret kaivautuu, en halua koskaan muuttaa.
Oletko kiintynyt juurikin asuinympäristöösi vai vaikuttavatko sosiaaliset suhteet? Minä ainakin tarvitsen sosiaaliset-ja tunnesiteet kiintyäkseni paikkaan. Eli niitä positiivisia tunnekokemuksia ja kauniita muistoja, jotta asuinpaikka tuntuisi kodilta. Samoin toiveikkuutta ja näkymän tulevaisuudesta kyseisessä kodissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut kiintyvät asuinympäristöönsä niin etteivät halua muuttaa. Itse kuulun tähän porukkaan, ja mitä kauemmin asun paikassa sitä syvemmälle juuret kaivautuu, en halua koskaan muuttaa.
Oletko kiintynyt juurikin asuinympäristöösi vai vaikuttavatko sosiaaliset suhteet? Minä ainakin tarvitsen sosiaaliset-ja tunnesiteet kiintyäkseni paikkaan. Eli niitä positiivisia tunnekokemuksia ja kauniita muistoja, jotta asuinpaikka tuntuisi kodilta. Samoin toiveikkuutta ja näkymän tulevaisuudesta kyseisessä kodissa.
Nimenomaan asuinympäristöön, tutut lenkkipolut ja sienimetsät, puutarha jota vuosikaudet laittanut ja talo jonka remontoinut, tutut metsät jotka tuntee kuin omat taskunsa. Sosiaaliset suhteet minulla on enimmäkseen lapsuuspaikkakunnallani, mutta koti ja elämä nykyisellä, toki hyvänpäiväntuttuja täälläkin.
Muuttaminen kiinteästä asunnosta toiseen ei kyllä viehätä enää pätkääkään, mutta liikkuvan asunnon hommaaminen on alkanut viehättää päivä päivältä enemmän.
Olen siis yksin asusteleva ja elelevä immeinen ja jäämässä parin vuoden päästä eläkkeelle ja silloin aattelin tehdä radikaalin ratkaisun, eli muuttaa kokonaan matkailuautoon. Kesät pyörisin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ja syksyn tullen lähtisin kohti etelää ja talven viettäisin Välimeren maissa ja kevään tullen palaisin taas pohjoiseen. Ehkä voisin jostain halvasta kunnasta hommata tukikohdakseni jonkun pikkuyksiön, tai pikkumökin, mutta pääasiassa asustelisin autossa. Muutoista en todellakaan välitä, mutta autoilla tykkään ja nähdä uusia paikkoja.
Ymmärrän kyllä sinänsä hyvin mistä ap puhuu ja miksi. Onnea uuteen! :)
Itsekin tykkään muuttamisesta ja eri kaupunkeja on suhattu ristiin rastiin. Mutta täällä on nyt tärkein eli perhesiteeni ja myös rakkaus näitä tutuksi tulleita paikkoja kohtaan, joten enää en täältä lähde. Alueen sisällä voin kyllä vielä muuttaa ja varmaan sen teenkin. :)
Muutan mielelläni vaikka itse muutto onkin aika hermoja vievää. Kerran vielä ajattelin muuttaa toiselle paikkakunnalle. Minulle on juuri tärkeintä luonto, ympäristö, lenkkipolut ja maastot. Ihmiset ei niinkään merkitse. Teen kyllä helposti hyvänpäivän tuttuja ja se riittää vallan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Muuttaminen on aivan kamalaa hommaa. Menee kuukausia että saa kaikki kohdilleen.
Ei kannata, jos ei ole joku todella hyvä syy.
Jos omaisuutta on kertynyt vähänkin enemmän, niin pelkästään tavaroiden pakkaamisessa menee kuukausi, jotta ne saa sitten ehjänä perille. Ainoa hyvä puoli muuttamisessa on jos muuttaa aiempaa parempaan asuntoon ja samalla käy perusteellisesti läpi omat tavaransa ja heittää turhaa roinaa pois. Jos siinä entisessä asunnossa on säilyttänyt 5 vuotta jotain tavaraa käyttämättömänä varastotiloissa, niin ei niitä tavaroita pidä vain siirtyy uuden asunnon varastotiloihin seuraavaksi 5 vuodeksi.
Muuttamiseen liittyy myös monenlaista byrokratiaa ja kestää oman aikansa luoda toimiva systeemi uuteen ympäristöön kuten mitkä ovat parhaat lähikaupat ja muut palvelut.
Minä en enää jaksa, nuorena oli kiva muuttaa.