Epäempaattinen puoliso

Ehkä sun pitää löytää itsellesi empaattinen hyvä tyyppi. Ihmisen perusluonteenpiirteitä kun on vaikea lähteä muuttamaan. Muutoksen pitäisi tulla sun puolison omasta sisäisestä muutoksentarpeesta eikä ulkoapäin painostettuna.

Ehkä terapeutilta? Itse kävin traumaattisen kokemuksen takia terapeutilla lyhyen pätkän ja hän ainakin oli hyvin empaattinen ja myötätuntoinen myös esim. lapsuudenkokemusten suhteen, jotka siinä "sivussa" nousivat esiin.

Tai sitten, jos on sellainen luotettava ystävä jonka kanssa voi jakaa omia murheita ja iloja ja siinä saada empatiaa?

Minunkaan puoliso ei ole ja se asia todella raastaa minua. Kuitenkin on paljon hyviä puolia enkä usko tämän suhteen samanlaista ihmistä ihan äkkiä tulevan vastaan jos nyt eroaisin. En oikeasti tiedä mitä tehdä, kun tarvitsisin empatiaa ja ymmärrystä niin mies saa oloni entistä huonommaksi kommenteillaan.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä terapeutilta? Itse kävin traumaattisen kokemuksen takia terapeutilla lyhyen pätkän ja hän ainakin oli hyvin empaattinen ja myötätuntoinen myös esim. lapsuudenkokemusten suhteen, jotka siinä "sivussa" nousivat esiin.

Tai sitten, jos on sellainen luotettava ystävä jonka kanssa voi jakaa omia murheita ja iloja ja siinä saada empatiaa?

luotettavat ystävät joo.. entä se kumppani

Ehkä yritän löytää uusia ystäviä. Se ei vaan näin aikuisiällä ole kovin helppoa.

Tiedän, että painostamalla ei toista voi muuttaa. Eikä varmaan muutenkaan.

Tajuan myös, että kaikkia toiveita vastaavaa puolisoa ei ole olemassa ja tämä nykyinen on monessa asiassa minulle sopiva.

Terapeutti voisi varmaan auttaa, mutta kaipaisin empatiaa ihan arkeen.

Voisiko jotenkin kehittää itse-empatiaa? Millaista se voisi olla?

Pohdiskelee ap