Miksi mies on niin epärealistinen?

Mieheni tänään taas alkoi kertomaan miten hän haluaisi alkaa harrastamaan purjehdusta.



Jee, jee, ei siinä muuten mitään, mutta onko hän yhtään ajatellut miten paljon aikaa se vie, puhumattakaan voimaressursseista?



Ymmärrän että miestäni väsyttää, kun on oma yritys, ja tekee paljon töitä, tietenkin väsyttää. Saakin väsyttää. Sen takia hän ei täällä kotona jaksa paljon mitään tehdä. OK, hyvksyn senkin vielä.



Mutta sitten hän haaveilee jatkuvasti jostain paljon aikaa ja panostusta vievistä harrastuksista.



Tai ehkä hän esittää nämä asiat minulle haaveina ja minä ymmärrän ne tosiasioina?? En tiedä, olenko liian tosikko.



Hänellä on jo ennestään paljon aikaa ja matkustelua vaativa harrastus. Sen olen toki hänelle suonut.

En todellakaan halua kieltää häneltä kaikki harrastukset.



Viimeisin haaveensa on että muutettaisiin omakotitaloon täältä kerrostalosta. Ihan ok haave muuten, mutta olen tosi skeptinen sen suhteen että miten hän selviää kaikista siitä lisätyöstä mitä omakotitalossa tulee. Koska minua eivät puutarhanhoidot eikä mikään muukaan nikkarointi kiinosta, olen ilmoittanut jo ihan ensi alkuun että kaikki nämä asiat jäisivät hänen kontolleen.

Hän vaan vakuttelee, että kyllä hän hoitaa ne.



Hänen mielestä muutenkin omakotitalossa asuminen toisi sen ultamatiivisen onnen, siellä olisi kuulemma tekemistä.

Öh, jooo, tekemistä, mutta kun hän ei koskaa TEE mitään, vaan makoilee vaan sohvalla.



Pitäisikö mun nyt luottaa siihen että jos omakotitaloon muutamme, niin kaikki muuttuu??



Vai olenko mä nyt ihan hakoteillä ja mieheni muuttuisi aktiiviseksi ja asioita hoitavaksi jos minä vaan antaisin periksi kaikkia hänen haaveitaan??