Onko miehesi parantunut masennuksesta?
Olen itse ollut aikoinaan vuosia masentunut, tiedän mitä se on. Voin sanoa että olen parantunut, pitkän terapian ja lääkityksen avulla. Joskus tulee alakulon jaksoja mutta ne on tosi lieviä siihen nähden mitä joskus oli.
Mutta joo, mieheni on nyt masentunut. Ollut jo pitkästi toista vuotta. Kuin kivirekeä vetäisi perässä, mikään ei kiinnosta, ei jaksa, ei ole kivaa. Ongelma on siis se, ettei hän hae tai ota vastaan apua. Saisin ehkä pitkän suostuttelun jälkeen hänet käymään lääkärissä, mutta mikään terapia ei varmasti tule kuuloonkaan. Tiedän että hänen työtilanteensa aiheuttaa valtavasti huolta ja stressiä, eikä parannusta siihen vielä näy. Haluaisin takaisin edes palasen siitä mitä hän joskus oli. Miten voi auttaa, jos toinen ei ota vastaan apua?
Miehen tarvitsee toteuttaa itseään tässä maailmassa, omillaan.
Siitä on perimmäisenä kyse.
Koska ihmiset, erityisesti naiset ovat nyt luoneet tällaisen luonnonvastaisen sosialistisen korkean verotuksen järjestelyn, yhdistettynä itsenäisyyden luovuttamiseen kytkettynä riistoglobalismiin, niin suomalaisen miehen on vaikeampaa kuin koskaan tehdä rehellistä työtä omillaan.
Ehkä hän saisi jonkun tavan selittää asioita itselleen, miksi vielä kannattaisi etsiä jotain pieniä asioita mistä iloita, mutta häntä tulee luultavasti aina pohjimmiltaan kaivamaan, ettei saa (pysty) olla itsenäinen nykyisten eduskuntapuolueiden hallitessa.
Naapurimies jo hirttikin itsensä kellarissa, koska seonnut Suomi vei häneltä itsenäisyyden - piti vain olla kerjäläinen. Niin siinä kävi, ja vaimo itkee, mutta äänestää silti edelleen niitä ketkä ajoivat asiat tähän tilanteeseen.
Tätä voi rinnastaa intialaisten maanviljelijöiden itsareihin.
Tämä on pohjimmiltaan myös äänestäjien syytä.
Ei maailma muutu sillä että psykologi sanoo rakasta itseäsi. Ihminen hakee tarkoitusta elämälleen, sitä että hän itse loi jotain, koneiston ulkopuolella.
Sympatiani teille molemmille. Tsemppiä!