Onko muita jotka eivät saa lahjaa äitienpäivänä?

mutta saan mä onnentoivotuksen ja suukon ja jos hyvin käy niin kahvia ja lehden vuoteeseen.

Olen yh ja perisuhteessakaan ei ex ymmärtänyt, että miksi hänen pitäisi muistaa.



Yritän huomenna tehdä sämpylän valmiiksi lapsen kanssa, jotta voi tuoda sen sitten sänkyyn sunnuntaina. (lapsi on 3v)

Taas yksi päivä joka todistaa ettei mieheni piittaa minusta tai tunteistani pätkääkään... :(

perusteluna se, etten ole hänen äitinsä..... Kaksi lastamme vielä niin pieniä, etteivät itse osaa tehdä mitään lahjaa tai korttia.



Tuntui aluksi pahalta, koska tuntui ettei hän arvosta äitiyttäni ja työpanostani. Nyt kolmannella kerralla ei tunnu enää missään. No, ehkä se johtuu siitä,että aion ottaa hänestä eron!

Vähäisenä lohtuna, mutta kuitenkin tämä unikki runo, jota ei tulla missään muualla näkemään:

Äideille (tuntemanton vauvakeskustelumies)



Äiti ei kuvittelle olevansä mitään

Mut totuus on se, hän petä ei ketään

Äidin rakkaus on loputon suo

mutta luottamuksen se loputa tuo

Elon tie vie kodista kujille

mut elämästä kiitos kuuluu Äidille.

Ainakin nuoremmalta lapselta. Vanhempi on teini ja saa nähdä miten on tänä vuonna? Viime vuonna sain siltä kortin, vaivaantuneesti heitti sen keittiönpöydälle ja huikkas "hyvää äitienpäivää" :)



Mies on aina yllätys. Välillä on muistanut ja välillä unohtanut. Tosin joskus päivän mittaan aina muistaa ja sitten sitä kaduttaa, on oikeesti pahoillaan.

Mutta en mä vedä hernettä nenuun, mun omaa hupia on veikata muistaako se vai ei?

enkä kyllä ole kaivannutkaan. Meillä on yhteiset rahat ja tiedän, että tiukkaa tekee.



Mulle riittää lasten kortit, parempaa en voisi saadakaan.

Vähäisenä lohtuna, mutta kuitenkin tämä unikki runo, jota ei tulla missään muualla näkemään: Äideille (tuntemanton vauvakeskustelumies) Äiti ei kuvittelle olevansä mitään Mut totuus on se, hän petä ei ketään Äidin rakkaus on loputon suo mutta luottamuksen se loputa tuo Elon tie vie kodista kujille mut elämästä kiitos kuuluu Äidille.

mua lahjo, kun en mä olen sen äiti. Ja mä en siis pane tätä pahakseni.

joten en ole varma lahjasta. Muistamista, juhlistamista yms saan kyllä.

Yksi parhampia äitienpäivälahjoja oli muuten ns. aineeton. Kuopus oli silloin just vajaan vuoden ja mies vei koko katraan anoppilaan jo lauantaina. Sain olla yksin kotona la-su. Tietty pääasiassa nukuin :) Anoppilassa oltiin iloisia lapsen ja lapsenlasten kyläilystä.

Te, jotka ette saa mitään, vaikka haluaisitte, voisitteko ihan vaan pyytää mieheltä. Sanotte, että teistä tuntuisi tärkeältä, että mies muistaa, kun lapsi on niin pieni. Muistitteko itse isänpäivänä?



Mä saan yhdet ihanat kengät. Lisäksi mies hoitaa lasta ja anoppilassa käydään syömässä. Meillä on tapana muistaa toisiamme, niin että kyllä toiveistakin puhutaan aina merkkipäivän lähestyessä.

Mun mies tuntee mut, hän varmaan ostaisi lahjan jos tietäisi, että kaipaan sellaista. En vain ole juhlaihminen. Ostan itse itselleni lahjoja (jotain tarpeetonta ns. ylellisyyttä) ympäri vuoden tai pyydän miestä ostamaan. Tuntuisi hölmöltä, että joku tietty juttu nyt sitten olisi äitienpäivälahja.

ja mies näkyituovan. Kukan näkyivievän kellariin kylmään.

mies kysy, mitä haluan, mutta ku rahat on aika vähissä, sanoin, etten halua mitään, ku on tärkeämpää, että lapsille on ruokaa.. Jos ei tarvis aamulla nousta yksin lasten kanssa vaan mies ihan ite muistais, että on äitienpäivä ja nousis kaveriks.. en mä lahjoja kaipaa vaan huomaamista.

poika on jotain väkertänyt kerhossa. :)



Miehen kanssa sovittiin, ettei mitään lahjoja ostella, laitetaan takapihaa ja sinne oon saanut pyytämäni jutut, joten se on mun lahja. Ja oltiin me pikkureissussakin tuossa tovi sitten.