Onko sinulla hyvä itseluottamus?
Kommentit (27)
Olen saavuttanut täydellisen tietoisuuden tason eli on.
On. Uskon itseeni ja osaamiseeni ja myös siihen, että olen pidetty ihminen.
Mihinkään ei ole luottaminen. Siis itseluottamuskin on turhaa.
Ihan ok mutta ei täydellinen. Minua harmittaa esimerkiksi se, että miksi mieheni lapsi ei tykkää minusta vaikka kaikkeni olen antanut. Tuntemattomien ja puolituttujen seurassa olen ihan itsevarma. Ja tunnen olevani hyvä todella monessa asiassa.
Onnitumisten kautta se on vahvistunut raudanlujaksi. Vaan kauan se vaati yrityksiä ja pettymyksiä.
Kiitos tästä aloituksesta. Muistin taas, että olen hyvä tyyppi eikä minulla ole syytä rypeä itsesäälissä!
On ja aina paranee kun 186 cm mies menee tinderiin
M36
Maailman paras. Parempi kuin Wahlroosilla yhteensä!
Jos itseluottamusta mitataan sillä että millä elkeillä menee Tinderiin niin eihän minulla ole sitten itseluottamusta lainkaan.
Oikein vakavasti puhuen: itseluottamukseni kulkee käsi kädessä itsetuntemukseni ja tietoisuuteni kanssa. Oikeastaan sillä ei edes ole mitään tekoa siinä tapauksessa, että tiedän kuka/mikä olen.
- Hebreaa?
Onko tämä nyt siitä Suomessa usein kuullusta "Minulla on huono itsetunto"- jankutuksesta paremman kuuloinen versio? Äitini sukupolvi yritti aikanaan juurruttaa kaikille edellä mainittua hyvettä. Vastaukseni on varmaan - on. Itseluottamusta voi aikuisena kasvattaa, vaikka siihen ei millään annettaisi kotoa eväitä.
Ei oikeastaan, mutta minulla on älyttömän hyvä itsetuntemus. Se kompensoi aika hyvin.
Riippuu tilanteesta. Henkilökohtaisissa sosiaalisissa? Ei. Töissä ja siihen liittyvät asiat? Kyllä. Vapaalla olen epävarma vähän kaikesta, töissä aivan päinvastoin.
Aivan surkea, en pidä itseäni yhtään minään. Korkeakoulututkinnonkin mielestäni suoritin jotenkin huijaamalla tai pääsin säälistä läpi. Epäilen jatkuvasti omia näkemyksiäni ja pidän kaikkia muita älykkäämpinä ja parempina. En uskalla edes hakea kunnollisia työpaikkoja, kun olen varma, että nauravat mun surkeudelle.
Ei ole. Olen surkea p***a, täysi nolla.
Vierailija kirjoitti:
Aivan surkea, en pidä itseäni yhtään minään. Korkeakoulututkinnonkin mielestäni suoritin jotenkin huijaamalla tai pääsin säälistä läpi. Epäilen jatkuvasti omia näkemyksiäni ja pidän kaikkia muita älykkäämpinä ja parempina. En uskalla edes hakea kunnollisia työpaikkoja, kun olen varma, että nauravat mun surkeudelle.
Yläfemma
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan surkea, en pidä itseäni yhtään minään. Korkeakoulututkinnonkin mielestäni suoritin jotenkin huijaamalla tai pääsin säälistä läpi. Epäilen jatkuvasti omia näkemyksiäni ja pidän kaikkia muita älykkäämpinä ja parempina. En uskalla edes hakea kunnollisia työpaikkoja, kun olen varma, että nauravat mun surkeudelle.
Yläfemma
🖐🏼
Luultavasti on. En panikoi mutta jännitän kyllä jos on erityisen tärkeän asian käsittely ajankohtainen.