Millä tavoin sinua on tölvitty, kun olet sairastunut vakavasti?

Minulla on perinnöllinen silmäsairaus, joka kapeuttaa näkökenttää ja voi viedä koko näön. Olen pahoittanut mieleni kommenteista kuten "en ikinä kestäisi näön menetystä". Minulla tuli sairaus geeneissä, mitä muka voisin tehdä? Tappaa itseni?

Ihmiset pelkäävät sairastumista, joten he työntävät vastuun sairastumisesta sairastuneelle ja syyttävät tämän elintapoja, luulevat että oikeita valintoja tekemällä ovat itse turvassa. Väärin, arpapeliä tämä enimmäkseen on. Sairastan neurologista sairautta, elintavoilla ei tähän sairastumiseen voi vaikuttaa.

Mielenterveysongelmani ovat kuulemma itse keksittyjä, laiskuutta ja tekosyy vältellä asioita ja suolistovaivat suunnilleen tekosyy viettää aikaa vessassa ja laiskotella. Tällä pahimmalla valittajalla on sitten itsellään vaikka mitä muuta vaivaa ja syyllistää, jos hänen vaivojansa vähänkään kyseenalaistetaan.

Vierailija kirjoitti:

Mielenterveysongelmani ovat kuulemma itse keksittyjä, laiskuutta ja tekosyy vältellä asioita ja suolistovaivat suunnilleen tekosyy viettää aikaa vessassa ja laiskotella. Tällä pahimmalla valittajalla on sitten itsellään vaikka mitä muuta vaivaa ja syyllistää, jos hänen vaivojansa vähänkään kyseenalaistetaan.

Sitä paitsi tuolla ihmisellä on ilmeisesti itselläänkin samoja suolistovaivoja ja vaikka suunnilleen kaikkea muuta on tuolta tutkittu niin ei sitten suolistosairautta.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset pelkäävät sairastumista, joten he työntävät vastuun sairastumisesta sairastuneelle ja syyttävät tämän elintapoja, luulevat että oikeita valintoja tekemällä ovat itse turvassa. Väärin, arpapeliä tämä enimmäkseen on. Sairastan neurologista sairautta, elintavoilla ei tähän sairastumiseen voi vaikuttaa.

Ei ole arpapeliä vaan geeneillä ja elintavoilla on isoin rooli.

Sain syöpään sairastuessani osakseni vain myötätuntoa, en tölvintää.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset pelkäävät sairastumista, joten he työntävät vastuun sairastumisesta sairastuneelle ja syyttävät tämän elintapoja, luulevat että oikeita valintoja tekemällä ovat itse turvassa. Väärin, arpapeliä tämä enimmäkseen on. Sairastan neurologista sairautta, elintavoilla ei tähän sairastumiseen voi vaikuttaa.

Just näin.

Opiskeluaikainen monisairas tuttu töksäytti kerran terveelle kaverilleen joka valitteli jotain pikku oirettaan "hei sulla on sama sairaus mikä mulla". Kaveri sai hirveän hepulin. Jotkut terveet pelkäävät yli kaiken että sairastuvat samaan mikä tutulla on jos oireet mätsäävät, sen takia eivät halua kuulla mitään koko tämän sairaudesta 😄

Minulla oli isohko välilevyn pullistuma selässä ja sain kuukauden sairaslomaa. Anoppi totesi, että hyvin olet osannut puhua... Kun selkä parin kuukauden päästä leikattiin, eipä sanonut mitään pahoitteluja.

No just näitä syyttelyitä ja muka sairasta itseään paremmin tietämistä: sairaus johtuu ruokavaliosta/ainakin helpottuisi jollain tietyllä ruokvaliolla tai vitamiinilla tms. Hylätään täysin suhteista "raskaana"ihmisenä tms. vaikka olin vuosia kertomatta edes sairaudestani kenellekään kaverillenikaan(sairastuin jo lapsena loppuiäkseni) ja itsestän ituntuu, että esim. fyysisesti terveet/muutenkin hyväosaiset ne vasta valittavatkin itse ihan pikkuasioista ja kiukkuavat itse syyttä suotta sille airaalle.

Kettuilua ja syyttelyä miten jaksaisin varmasti tehdä 8 tunnin tyäpäiviä vuorotyösä ja fyysisesti raskaissakin töissä, kunk erta jaksaa lenkkeillä ja liikkua muutenkin. Juu sama asiahan se on käydä lenkillä kuin tehdä täysiä työpäiviä matkoineen jne.olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Juu, pidetty vin huomiohu**ana/llulosairaana, kunnes makaa osstolla letkuissa ja leikkauspöydällä. Kyllä ihmiset on sittne ihania ja empaattisia, etenkin suomalaiset!<3 T: Nykyinen erakko

Joo ja kun lääkkeiden takia on joskus lihonut ja turvonnut niin toki kiusattu ja oikein vahingoniloisina huomauteltu, ja sitten taas vuorostaan sairauden takia laihtumistakin kauhisteltu suuureen ääneen yökötellen, tosi tyylikästä ja empaattista! Ihan kuin itse niilel jotain voisi ja sairaus jo itsessään onhelvetin raskasta kestää! Sitten avannetta ällötelty myös päin naamaa, yksikin oli vielä töissä itse hoitoalalla. Mikään ei kuulemma ole häntä hoitoalalla ällöttänyt niin kuin avanteet. Olisinpa tajunnut ghostata senkin narskun jo tuolloin...

Tämä ällöttävä avanne pelasti henkeni ja pelastaa monen muunkin koko ajan, mutta ilmeisesti sillä ei ole mitään väliä, kun prinsessa-narskuja ällöttää moiset keksinnöt...Kyllä ne ottaisi sen takuulla itselleenkin, kun tilanne tulisi eteensä itselleen! Eikä ällöttäisi enää varmasti yhtään, kun se omassa, narsistisessa navanympäryksessä roikkuisi.

Vierailija kirjoitti:

Sain syöpään sairastuessani osakseni vain myötätuntoa, en tölvintää.

Ole tyytyväinen siitä.

Ihmiset ovat kyllä julmia ja häiriintyneitä.

Sairastuin epilepsiaan ja oma suku on tölvinyt.

Siitäkin olen saanut syytöksiä kun joudun käyttämään epilepsialääkkeitä.

Nyt sitten erään kohtauksen seurauksena sain kaatuessani luunmurtuman ja minusta tuli raajarikko lopuksi elämää.

Moni haukkuu ja olettaa mielenterveysongelmien olevan vain laiskuutta. En uskalla lähestyä ihmisiä enää juurikaan, työelämässäkään en ole.

Kun lapsi sairastuu 1 tyypin diabetekseen niin se ei todellakaan johdu siitä että sille on syötetty liikaa sokeria. Vanhoilta ihmisiltä kuulee tälläisiä olettamuksia.

Minulla on ihosairaus, joka aktiivisena vaikuttaa ulkonäköön. Saamiani kommentteja: "Ai kauhee miten pahalta toi sun iho näyttää, ootko käyny lääkärissä?" "Mä en kestäis jos mun iho näyttäs tolta"! Jne. jne.

Vinkkejä tulee miten serkun-siskon-kumminkaiman ihottuma parani kasvisruoalla ja luontaistuotteilla.

Lääkärissä on käyty lapsesta saakka ja ties mitä kokeiltu mutta täysin pois sitä ei koskaan saa.  Antaisin paljon terveestä, kauniista ihosta ja pahalta tuntuu kun päin naamaa siitä huomautellaan ja kauhistellaan.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ihosairaus, joka aktiivisena vaikuttaa ulkonäköön. Saamiani kommentteja: "Ai kauhee miten pahalta toi sun iho näyttää, ootko käyny lääkärissä?" "Mä en kestäis jos mun iho näyttäs tolta"! Jne. jne.

Vinkkejä tulee miten serkun-siskon-kumminkaiman ihottuma parani kasvisruoalla ja luontaistuotteilla.

Lääkärissä on käyty lapsesta saakka ja ties mitä kokeiltu mutta täysin pois sitä ei koskaan saa.  Antaisin paljon terveestä, kauniista ihosta ja pahalta tuntuu kun päin naamaa siitä huomautellaan ja kauhistellaan.

ah, joo tulen tähän ryhmään mukaan. Kaikilla on joku helokki-kärpässieni, mikä parantaa tai vitamiini x, millä ihan varmasti paranee ja kannattaa pestä Jepulis-saippualla ja ottaa aurinkoa ja matkustaa ulkomaille ja olla stressaamatta jne jne. Nämä ehdotukset esitetään todella vaativasti ja suorastaan odotetaan, että nyt sinä ihosairas vannot ostavasti tuotteen x jolla paranet, etkö usko?!

odotan millä myös vasta ilmaantunut syöpäni pitäisi hoitaa, eiköhän siihenkin tule tarkat ohjeet "tietäjiltä". Lisäksi toki pohdinnat, miten olen itse aiheuttanut sen itselleni...

Kun sairastuin syöpään, niin kerroin vain muutamalle lähipiirissä.

Kälyni sanoi, että kaikki hänen tuntemansa syöpäpotilaat ovat kuolleet kahden vuoden sisällä.( sairastuin 2010).

Eräs ns ystävä vaihtoi toiselle puolelle katua, kun tuli vastaan.

Onneksi en kertoillut kovin laajasti.😨

Omissa sukulaisissa huomattavan korkea koulutustaso. Ei epäilystäkään etteivätkö ole älykästä sakkia. Siitäkin huolimatta ihan aidosti luulevat ettei vakava ihosairaus ole mikään varsinainen haitta - muistaa rasvata ja ottaa vähän aurinkoa, niin sitähän voi elää ihan samanlaista elämää kuin muutkin. Facepalm.

Kaverit ei käytännössä enää kutsu mihinkään ja samoin aika nihkeästi käyvät. Vielä ole se joka passaa.... Samoin kun ei ollut edes diaknosia ja koski ihan älyttömästi 1-10 niin 11. Niin päivystyksestä käännytettiin pois.