Mitä jäynää tehtiin koulussa vanhoina, hyvinä aikoina?

Opettajan Lada 1200 lykättiin kahden tolpan väliin. Siinä sai hetken vekslata kuin Austin Powers 😅

Hieman vanhahko mies oli musiikinopettajana. Luokka ja oppilaiden määräkin iso. Luokassa varasto, josta opettaja kävi toisinaan hakemassa tunnin aikana tavaraa. Sinä aikana häipyi yleensä luokasta enemmän tai vähemmän porukkaa omille teilleen. Taisi olla päivän viimeinen, jollei jopa viikon viimeinen oppitunti. Ei opettaja tainnut mitään huomata, tai jos huomasikin, ei välittänyt.

Meidän luokka oli tyttöluokka, joten kyllä me tytötkin osattiin...

Opettajan tuolille märkä sieni, siis se taulunpyyhin. En tiedä käytetäänkö niitä enää nykyään.

Taululle kirjoitettaessa kirskutettiin liitua tahallaan aivan korvia riivaavasti. Jotkut pojat oli oikein eksperttejä siinä, tiesivät miten liitua piti pidellä, että se kirskui.

Olin oppikoulussa, niin oikein pahoja koiruuksia ei tehty. Oltiin opettajien kanssa hyvissä väleissä ja haluttiin hyviä arvosanoja.

Lintsausta harrastettiin lähinnä liikuntatunneilta. Oltiin muka hiihtolenkillä, mutta todellisuudessa lähibaarissa istuskelemassa. Siitäkin tuli jo vähän huono omatunto.

Kaikilla opettajilla oli lempinimi. Ja ne säilyi vuodesta toiseen. Ne ei ole vieläkään unohtuneet, vaikka se oikea nimi olisikin.

Eräällä tunnilla vieruskaverini nosti muina miehinä (korjaan:naisina) pulpetin kannen ylös ja veteli muutamat tupakansauhut. Olimme ihan takarivissä, niin opettajamme ei huomannut. Hän oli sellainen hyvin herttainen vanha naisopettaja.