Olen sittenkin vielä nainen, enkä pelkkä äiti. :)

Tunsin itseni monta vuotta pelkäksi äidiksi. En voinut kuvitellakaan, että joku mies vielä joskus haluaisi minua oikeasti. Rakastaisi minua ja näyttäisi sen. Uskoin, että elän loppu elämäni mieheni kanssa ja voin vain unelmoida ihmisestä joka kohtelee minua kuin naista. Mieheni kanssa rakastellessa (tai ei sitä voi rakasteluksi kutsua) olin vain pelkkä väline, josta hän saa tyydytyksen. Ei mitään kauniita sanoja tai helliä kosketuksia. Halusin vain tyydyttää mieheni nopeasti ja päästä nukkumaan. Ja se sopi miehellekin. :(



Sitten kohtasin ihmisen, joka halusi aidosti puhua kanssani. Hän kuunteli minua ja kehui minua kauniiksi. Kehui kauniiksi vaikka en todellakaan silloin itseäni kauniiksi tuntenut. Hän puhui minulle kunnioittavasti hänelle minä olin ihminen. Kuukauden tutustumisen jälkeen päädyimme viettämään yötä yhdessä. Se yö oli jotain, mitä en ollut ikinä kokenut, en tienyt että sellaista on edes olemassa. Mies huomioi minut, silloin en tuntenut olevani pelkkä väline, josta saa tyydytyksen. Silloin tunsin olevani nainen, oikea nainen, jolla on lupa omiin tuntemuksiin.



Nyt ensitapaamisesta on puoli vuotta ja tunnen vieläkin, että mies välittää minusta oikeasti. Hän sanoo rakastavansa minua, mutta hän myös näyttää sen teoilla. Ei ne tutut sanat vaan pienet teot, niistä tietää rakkauden aitouden.



Tiedän, että tein väärin kun petin miestäni, aloitin suhteen toiseen vaikka tiesin sen loukkaavan miestäni. En aio kuitenkaan käyttää loppu elämääni itseni soimaamiseen. Tein sen, koska koin olevani niin yksin, koska en kokenut saavani mieheltäni enään rakkautta. Mieheni ei anna tekoani koskaan anteeksi, enkä sitä häneltä voi koskaan vaatiakaan. Toivon kuitenkin, että hän jonain päivänä tajuaisi, miksi sen tein.



Ero paperit ovat vetämässä ja uusi elämä alkamassa. Tiedän, että aiheutin teollani meidän perheen rikkoutumisen ja muutin lapsenikin elämän. Ja varmasti vielä usein sitä mietin. Lapseni sanoi minulle eräs sunnuntai aamu uudessa kodissamme; Äiti, minä rakastan sinua vieläkin enemmän, kun sinä hymyilet. Silloin tiesin, että ratkaisuni oli oikea.



Minä sain itselleni ja lapselleni uuden elämän, mutta se vaati uskomattoman paljon rohkeutta. En tiedä vieläkään mistä löysin rohkeuteni, tai ehkä minulla ei rohkeutta ollut löysin vain sen oikean ihmisen, joka antoi minulle rohkeutta. Nyt tiedän olevani nainen, jolla on oikeus elää niin kuin itse haluaa. Oikeus omiin tunteisiin ja mielipiteisiin oikeus olla arvostettu.