Minkähänlaista elämä oli joskus 100 vuotta sitten, 1920-luvun alussa?

Elämä ollut enään niin takapajuista enään tuolloin ja tiettyä nykyaikaakin oli jo.

Korpipaikat nyt oli oma lukunsa.

Kaupungeissa ihan erilaista kuin maaseudulla, jossa elettiin vielä melkein samalla tavalla kuin 1800-luvun lopussa.

Aloitetaan vaikka siitä, että ei täällä silloin kaniineja ollut. Oravia kyllä, ja ne olivatkin arvokkaita kun nahastakin maksettiin jotain. Porot eivät ole silloin enää olleet villieläimiä, eikä majavia ja villipeuroja  ollut. 

Ei silloin nälkävuosia ollut eli ei Suomessa ole koskaan syöty jäkälää. Pettua kyllä, mutta vähemmän 1920-luvulla. 

Jos olisit ollut historiantunneilla hereillä, tietäisit, että Suomi oli vasta itsenäistynyt ja Etelä-Suomessa kansalaissodan jäljet olivat vielä hyvinkin näkyvissä. Tavallinen kansa eli maaseudulla erilaista elämää kuin teollisuuspaikkakunnilla. Maalla elettiin hyvin omavaraista elämää. Oli kotieläimiä (lehmiä, lampaita, hevosia, sikoja, kanoja) ja viljeltiin perunaa, naurista, viljoja. Heinät eläimille tehtiin usein luonnonniityiltä, kun pellot tarvittiin muuhun viljelyyn.

Suurin ero nykyiseen oli kova työ. Sitä riitti varsinkin maalla kaiken ikäisille, ja kaupunkilaisilla myös. Ei ollut 5-päiväistä työviikkoa eikä 8-tuntista työpäivää. Kaupungeissa oli sähköjä, mutta silti kantovesi, puulämmitys ja ulkohuussit olivat tavallisia. Lapsia ei kuljetettu autolla koulun portille, vaan syrjäseuduilla käytiin vielä kiertokoulua, ja lapset saattoivat joutua olemaan asuntolassa joko lukukauden kerralla siellä, missä oli jo kansakouluja. Näin maalla, kertokoon kaupunkielämästä joku muu.

Pianhan meillä on Suomessa tilanne ettei ole sähköjä - palataan 1800 luvulle... kiitos tästä kaikille poliittisille puolueille - "hieno" työnäyte osaamisesta...

Elämä oli kovin mustavalkoista.

Tuohon aikaan eli 1920-luvulla oli jo sähköt, kaupunkeja, autoja, lentokoneita, puhelimia, pesukoneita ym. Mene kirjastoon ja pyydä, että kirjastontäti valitsee sinulle kirjoja, joista saat todellista tietoa. 

Vierailija kirjoitti:

Aloitetaan vaikka siitä, että ei täällä silloin kaniineja ollut. Oravia kyllä, ja ne olivatkin arvokkaita kun nahastakin maksettiin jotain. Porot eivät ole silloin enää olleet villieläimiä, eikä majavia ja villipeuroja  ollut. 

Ei silloin nälkävuosia ollut eli ei Suomessa ole koskaan syöty jäkälää. Pettua kyllä, mutta vähemmän 1920-luvulla. 

Jos olisit ollut historiantunneilla hereillä, tietäisit, että Suomi oli vasta itsenäistynyt ja Etelä-Suomessa kansalaissodan jäljet olivat vielä hyvinkin näkyvissä. Tavallinen kansa eli maaseudulla erilaista elämää kuin teollisuuspaikkakunnilla. Maalla elettiin hyvin omavaraista elämää. Oli kotieläimiä (lehmiä, lampaita, hevosia, sikoja, kanoja) ja viljeltiin perunaa, naurista, viljoja. Heinät eläimille tehtiin usein luonnonniityiltä, kun pellot tarvittiin muuhun viljelyyn.

Suurin ero nykyiseen oli kova työ. Sitä riitti varsinkin maalla kaiken ikäisille, ja kaupunkilaisilla myös. Ei ollut 5-päiväistä työviikkoa eikä 8-tuntista työpäivää. Kaupungeissa oli sähköjä, mutta silti kantovesi, puulämmitys ja ulkohuussit olivat tavallisia. Lapsia ei kuljetettu autolla koulun portille, vaan syrjäseuduilla käytiin vielä kiertokoulua, ja lapset saattoivat joutua olemaan asuntolassa joko lukukauden kerralla siellä, missä oli jo kansakouluja. Näin maalla, kertokoon kaupunkielämästä joku muu.

Kahdeksantuntinen työpäivä tuli jo vuonna 1917.

Kuule pöljä, 1920-luvulla oli ihan varmasti sekä kaupunkeja että sähköjä.

Oletko koskaan kuullut historiankirjoista ja kirjallisuudesta ylipäätään? Entäs museoista, nettikin on oivallinen tietolähde.

#mistäteitäääliöitäoikeinsikiää

Ei kovin mukavaa. Kansalaissodasta ei ollut kauan ja maa oli kahtia jakaantunut.

Maalla harjoitettiin maataloutta ja töitä riitti. Kaupungeissa oli tehdastyötä ym. Ei ihmiset mitään tyhmiä metsäläisiä olleet tuolloin! Sen mitä tiedän omien sukulaisten elämästä tuohon aikaan, niin nuoret aikuiset kävivät pariinkin otteeseen Amerikassa töissä muutaman vuoden.

Paljon vapaampaa ilman näitä nykyajan somefilttereitä ja muita huomiohuoraustyperyyksiä.

Kyllähän riippuu siitä, minkälainen perhe oli ja missä asui. Äitini puolen suku on Pohjois-Karjalasta ja köyhää, myös henkisesti. Huono koulutustaso (varsinkin tytöillä), pojista monet saivat leipänsä armeijasta. Väkivaltaisesti (kun päissään) käyttäytyviä miehiä, uskovaisia tiukkapiponaisia.

Isäni puolen suku Viipurista, muuttivat Turkuun isoisäni isoisän työn takia. Kaikki lapset koulutettiin, perheessä puhuttiin kolmea kieltä, oli taloudenhoitaja ja sisäkkö, oli autonkuljettaja-puutarhuri.

Harrastukset - kuten nykyäänkin - sen mukaan mihin oli varaa ja sen mukaan, mitä vanhemmilla oli korvien välissä,