Inhottaa asenne, että äitinä ei saisi enää panostaa omaan ulkonäköönsä yhtään

Ja taas toisaalla vaaditaan, että pitää melkein heti synnytyksen jälkeen näyttää samalta kuin ennen, raskauskilot äkkiä pois, vatsa littanaksi ja hyi kamala jos näytät homssuiselta mammalta.

Kuka arvostelee?

Mä panostan ulkonäkööni ihan yhtä paljon nyt äitinä kuin aiemminkin ja omaa aikaakin otan aina kun voin. Kukaan ei ole koskaan kommentoinut asiaa puolella sanalla mitenkään negatiivisesti.

Ei kannata kuunnella niiden arvostelua joilta ei itse kysyisi neuvoa on oikein hyvä ohjenuora elämään.

Siis missä arvostellaan? Miehesi vai? Joskus on päiviä, kun ei todellakaan ehdi käymään mielessä mikään meikkaus ja joskus sitten taas ehtii ja pystyy, mutta harvemmin muutenkaan kotona olemista varten meikkaa, mutta jos lähden ihmisten ilmoille, niin sitren lähes aina edes kulmat saan laitettua.

Harjaan hampaat ja tukan joka aamu. Jos tarkoitus olla vaan kotona, niin en laittaudu sen enempää. Jos lähden jonnekin, niin laittaudun ja aina olen ehtinyt tekemään sen mitä täytyykin.

Ai, ja miksi mukamas ei?? Otatko sosiaalisen median paineen noin rankasti? Minä teen niinkuin itsestäni on parasta, ja aivan sama mitä muut ovat mieltä. Vaikka olenkin äiti, niin olen myös nainen, olin sitä jo ennen lapsia.

Näinhän se on. Naista arvostellaan aina. Ja kun nainen muuttuu Äidiksi, hänellä ei ole mitään oikeuksia itseensä. Ohitse menee lapsi, mies, yhteiskunta ja joidenkin mielestä jopa alkio. Mamma jätetään yksin siivoamaan jäljet.

Joko nyt liioittelet arvostelua tai vähättelet omaa laittautumistasi ja somettamistasi.

Jotkut toiset äidit ovat oikeasti tällaisia nipottajia. Äidin pitäisi elää 24/7 täysin lapsilleen ja unohtaa itsensä kun heille itselleen koko elämäntehtävä on olla äiti. Ei voi ymmärtää, että joku muu haluaa elää eri tavalla.

En tiedä onko tämä nyt mitenkään kannustavaa, mutta äitini nyt 70 vuoden iässä katsoi tuoretta valokuvaa itsestään ja tajusi näyttävänsä hirveältä. Hän on koko ikänsä panostanut niin paljon muihin ihmisiin ja lapsiinsa, eikä tippaakaan itseensä. Ei ollut mikään kiva herääminen hänellä. Joten muista pitää huolta itsestäsi. Ruma äiti on ensinnäkin noloa seuraa ihan missä iässä tahansa. Et saa papukaija merkkiä siitä että laiminlyöt itsesi, päinvastoin tuollainen martyrismi jota ei ole kukaan vaatinut on ainoastaan ärsyttävää. Ja sitten kun on oikein pahasti laiminlyönyt itsensä niin se korjaaminen maksaa hunajaa. On helpompi ehkäistä kuin lähteä rakentamaan kokonaan uutta sinä päivänä kun tajuat antaneesi uhrin mitä kukaan ei arvosta.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut toiset äidit ovat oikeasti tällaisia nipottajia. Äidin pitäisi elää 24/7 täysin lapsilleen ja unohtaa itsensä kun heille itselleen koko elämäntehtävä on olla äiti. Ei voi ymmärtää, että joku muu haluaa elää eri tavalla.

Arvostelijoista voi löytyä se oma mieskin, jonka lasta nainen kotona hoitaa. Joillekin miehille ei vaan riitä naisen panostus kotona ja syytetään vaan kotona makaamisesta. Itse ei kuitenkaan ole valmis vaihtamaan osia.

Eikös sitä enempi ihailla, jos joku jaksaa panostaa ulkonäköön.

Itse en jaksa olla pelkkä äiti. Se ei vain riitä minulle. Haluan myös olla nainen, näyttää naiselta ja kokevani edes pieninä hetkinä olevani kaunis. Kuten haluan myös olevan hyvä työntekijä ja hyvä ystävä. Pelkkä äitiys ei riitä.

Vierailija kirjoitti:

Eikös sitä enempi ihailla, jos joku jaksaa panostaa ulkonäköön.

Yleensä ihastelijat ovat miehiä, jotka ottavat nämä panostajat esimerkiksi jota oman naisenkin pitäisi noudattaa.

Itse en vaan jaksa laittautua, joten näytän varmasti homssuiselta kotioloissa.

Kaupungille lähtiessä laitan kyllä asialliset vaatteet, mutta meikkaamisen lopetin jo kaksi vuotta sitten, kun jäin koronan takia etätöihin ja aloin samalla odottaa esikoista. Minusta ei myöskään meikatessa tule yhtään nätimpää, niin sama jättää pois kokonaan. Iho pysyy paremmassa kunnossa. Meikkiä olen laittanut viimeisen kahden vuoden aikana vain ripsiväriä ja aavistuksen kulmakynää lasten ristiäisiin ja pienen sipaisun epäilemättä vanhentunutta bb-voidetta. Näytän niissäkin kuvissa meikittömältä, eli en yhtään paremmalta kuin normaalisti.

Joo, tykkään kyllä laittautua siinä mielessä nätiksi, että pukeudun kivasti, mutta kun on vielä yksi imeväinen ja ulkoilut on lähinnä lasten kanssa, ei Carrie-tyllihame ole kauhean käytännöllinen. Yläosankin on aina oltava sellainen, että voi imettää. Enkä edes mahdu vielä valtaosaan vaatteista (synnytyksestä 4kk), mutta sitä odotellessa, että mahdun. Ainoa asia, mitä aikanaan töihin paluussa odotan, on sitä, että voi taas näyttää ns. omalta itseltä kivoissa mekoissa ja korkokengissä <3 Meikistä viis, mutta ne vaatteet.

Täällä nyt puhutaan meikeistä ja vaatteista kun se ongelma on siinä, että ei pidetä huolta ihosta, hiuksista, hampaista, käsistä, jaloista ja siitä että pysytään normaalipainossa. Sen jälkeen tulee ne ehjät ja siistit vaatteet. Itsestään huolen pitäminen ei ole meikit ja vaatteet, niillä peitellään sitä välinpitämättömyyttä ja laiskuutta itsensä suhteen. 

Nainen tulee olemaan aina nainen. Äiti on vain titteli. Mulla on neljä lasta, nyt kaikki täysikäisiä, ja heidän ollessa pieniä aina olen ehtinyt laitauttumaan. Ihan joka päivä aamuisin meikkasin vähän vaikka en olisi ollut lähdössä mihinkään. Laitoin ripsiväriä, huulikiiltoa ja poskipunaa. Siihen ei mennyt kuin pari minuuttia. Lapset tykkäsi kun" äiti aina näytti kauniilta". Tämä käytäntö mulla oli jo ennestään ja äitiys ei ollut mitenkään este siihen. Joten en usko, että kellekään äiti ei olisi ne pari minuuttia panostamaan itseään nätimpi.

Vaikea uskoa että kohtuudella laitettu häiritsisi muita. Paitsi jos meikki tarttuu lapseen tai on kilo pakkelia, tekokynsiä. Ehkä ajatuksena on että lapsi hahmottaa malliksi /esikuvaksi oman äidin ja etsii luonnollisia kasvonpiirteitä, ainakin vähän isompana. Meikki voidaan kokea naista seksualisoivana, esim. huulipuna vaikka suomalainen on kalpea ilman mitään. Lapsille voi sanoa että meikki ei ole aina muiden miellyttämiseen, vaan haluaa väriä kasvoille tms.

Vierailija kirjoitti:

Täällä nyt puhutaan meikeistä ja vaatteista kun se ongelma on siinä, että ei pidetä huolta ihosta, hiuksista, hampaista, käsistä, jaloista ja siitä että pysytään normaalipainossa. Sen jälkeen tulee ne ehjät ja siistit vaatteet. Itsestään huolen pitäminen ei ole meikit ja vaatteet, niillä peitellään sitä välinpitämättömyyttä ja laiskuutta itsensä suhteen. 

Kuka sinä olet arvostelemaan mitään kenenkään itsestään huolehtimisista? Jos ihminen ei pysty esimerkiksi pesemään hampaitaan tai harjaamaan hiuksiaan, niin monesti kyse on vähän muustakin kuin laiskuudesta. Jos ennen itsestään huolehtiva ei ole harjannut hampaitaan yli viikkoon, niin kyse on sellaisista asioista, joihin ihminen tarvitsee apua eikä arvostelua.

Vierailija kirjoitti:

Nainen tulee olemaan aina nainen. Äiti on vain titteli. Mulla on neljä lasta, nyt kaikki täysikäisiä, ja heidän ollessa pieniä aina olen ehtinyt laitauttumaan. Ihan joka päivä aamuisin meikkasin vähän vaikka en olisi ollut lähdössä mihinkään. Laitoin ripsiväriä, huulikiiltoa ja poskipunaa. Siihen ei mennyt kuin pari minuuttia. Lapset tykkäsi kun" äiti aina näytti kauniilta". Tämä käytäntö mulla oli jo ennestään ja äitiys ei ollut mitenkään este siihen. Joten en usko, että kellekään äiti ei olisi ne pari minuuttia panostamaan itseään nätimpi.

Kyllä. Minä en ole laittautunut kotona ollessani ennen lapsiakaan, joten en tee sitä nytkään. Toki pidän huolen hygieniasta ja siitä, että tukka on harjattuna. Ei äitiys ole minua ihmisenä niin kovasti muuttanut, ei ulkoisesti eikä sisäisestikään.

Vierailija kirjoitti:

Täällä nyt puhutaan meikeistä ja vaatteista kun se ongelma on siinä, että ei pidetä huolta ihosta, hiuksista, hampaista, käsistä, jaloista ja siitä että pysytään normaalipainossa. Sen jälkeen tulee ne ehjät ja siistit vaatteet. Itsestään huolen pitäminen ei ole meikit ja vaatteet, niillä peitellään sitä välinpitämättömyyttä ja laiskuutta itsensä suhteen. 

Höpö höpö.