Jos joku tarjoaa itseään lapsen kummiksi, niin onko korrektia kieltäytyä?

Miten toimisitte, jos teillä olisi tällainen tilanne? Voiko pyynnön torjua?

Sanoisin, että kummiluku on jo täynnä. 

Jos ette enempää kummeja tai tätä kummiksi halua, niin kiitä ja sano, että kummit on jo sovittu. Jos taas haluat hänet kummiksi, niin kiitä ja kerro ottavasi tarjouksen mielelläsi vastaan.

Vanhemmat saa ihan itse kummit valita, ei ketään tarvitse siihen tehtävään omasta halusta ottaa.

Jos hän ei ole juoppo tms niin ottaisin kummiksi. Meillä oli sama tilanne, ja se extra-kummi oli jo silloin kiinni pullossa. Olisi pitänyt arvata, ja jättää ottamatta kummiksi, jatkuvaa suunsoittoa ym.

Voit sanoa ajatelleesi hänet seuraavalle lapselle, ettei kaikki hyvät tyypit tule ensimmäiselle. Ja unohdat sitten jatkossa, jos edes teette enempää lapsia.

Minä varmaan toivottaisin tervetulleeksi. Eihän hänestä mitään haittaakaan ole, mutta ilmiselvästi hänelle itselleen tosi merkityksellinen juttu, kun ihan pyysi päästä tehtävään. Enpä kyllä tuollaistakaan ole ikinä ennen kuullut, että joku kysyy, pääsisikö kummiksi...

Jos joku omatoimisesti tarjoutuu kummiksi, hän olisi tehtävään varmasti hyvin motivoitunut ja kokee teidät ja sen mukana lapsen tärkeiksi. Mieluusti ottaisin tällaisen kummin!

Olen joskus itse harkinnut jopa tarjoutua kummiksi, olen hyvin lapsirakas, melko hyvätuloinen ja varakas ja tykkään panostaa läheisiini, mutta ilmeisesti en ole niin hyvä ystävä tai läheinen kellekään, että minua olisi kenenkään kummiksi pyydetty. Ehkä ilmoittaudun seurakunnalle, että olen käytettävissä jonkun vieraan lapsen kummiksi, mikäli joku kokonaan vailla olisi 🤔

Kaverit oli kyllä että hoidetaan ja tehdään ditä ja tätä lapsen kanssa

Joojoo - unohda ne ei toimi. Kummiksi pyrkivällä on suuremmat suunnitelmat kuin toiminta on

Kummiksi ei kuulu tarjoutua. On ihmeellistä, ettei tätäkään tiedetä. Junttitouhuksi mennyt kaikki.