Onko täällä kukaan alkanut seurustella myöhäisemmällä iällä?
Mitä se myöhempi sitten onkaan. Itse olen 40-v. nainen enkä ole koskaan seurustellut, en tapaillut, en suudellut, en oikeastaan edes koskenut kehenkään miespuoliseen johon olen ollut ihastunut. (Ellei lasketa sitä, että lukion tanssitunnilla ohimennen koskin ihastukseni kättä. Joo, ei sitä lasketa. :D)
Miksi näin on, on pitkä tylsä tarina. Eikä tämän aloituksen tarkoitus ole myöskään kysellä vinkkejä miten voisin olla viehättävämpi tms., koska se ei itse asiassa ole ongelmani. Mutta haluaisin ihan vain tietää, onko psyykkisesti edes mahdollista edetä mitenkään normaaliin rakkaussuhteeseen, jos on vielä tässä iässä kokemuksiltaan esiteinin tasolla. Onko kukaan siinä onnistunut?
Ja sitäkin enemmän minua kiinnostaa, miltä se tuntuu? Välillä iskee sellainen outo tunne, kuin tulisin melkein sairaaksi siitä, etten saa koskea ketään ihanaa ihmistä. Mietin tuntuukohan se ihan pakahduttavalta, jos näin pitkän ajan jälkeen niin oikeasti kävisi.
Kommentit (49)
Ei se ole iästä kiinni. Se on kiinni siitä tunteesta,
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tuttava, jolla oli ihan samoin. Nyt hän 45-vuotias kahden pienen lapsen äiti.
Ohhoh. Minkä ikäisenä hän siis tapasi tulevan miehensä, ja miten nopeasti kaikki eteni?
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole iästä kiinni. Se on kiinni siitä tunteesta,
Mutta MILLAINEN se tunne on?
Siksi tein koko aloituksen. Haluan huokailla ja fiilistellä näin perjantai-iltana. No, ainakin nämä 10 minuuttia mitä on jäljellä.
Naisena mahdollisuudet ovat hyvät. Miehenä mahdollisuudet olisivat menneet.
Ei susta varmaaan rehellisesti enää ole kunnon parisuhteeseen.
Kaveri löysi miehensä, kun oli 37. Miehellä oli kaksi lasta ennestään. Ovat jo olleet vuosia yhdessä nyt. Kaverille oli ensimmäinen oikea seurustelusuhde sitä ennen ei edes yhden yön juttuja
Vierailija kirjoitti:
Ei susta varmaaan rehellisesti enää ole kunnon parisuhteeseen.
Kaikkea muuta kuin rehellisesti sanottu.
Testaa minun kanssani. Ensin sinun pitää kyllä ihastua minuun. M55
Minuakin kiinnostaa. Suora kuvaus minusta ap:n teksti. En tiedä, onko seurusteluun yhtä kaavaa, toisen huomioiminen lähinnä.
Muutama lapsi on, olen elänyt niiden kanssa. Voisin kuvitella, että seurustelu on samanlaista huomioimista.
Unohda ikäsi.Unohda se ettet ole koskaan serustelut. Avaa silmäsi ,hymyile.Älä Aliarvioi itseäsi. Mene asukastalot,harastusteen parin. Pian on syksy ja kirjastoista saa esiteet missä on tapuhtumia,eri harrastus piirejä.Ole avoin kaikille ihimisille.Tarkoitan älä tuijota vaateet,kilot ymm. Niiden profiilien alla kun voi olla aito ihminen.Puhuessa katso silmiin.Puheet älä aloita negatiivisuus ,äläkä märehdi mennyt ja negatiivisuus.Miksi et voi istahtaa puiston penkille, Viellä on kesää? Tai kävellä uimaranalla ,vaikka et uisi? Istahtaa sinne jonnekin.. Joku aivan varmasti tulee puhumaan kun hymyilet. Tori Kahvilakin voi mennä yksin.Siihenkin voi tulla joku juttele jos sallit itse?
Toisaalta seurustelu on kahden ihmisen kohtaaminen. Siinä ei pitäisi vaikuttaa menneet asiat. Jossain mielessä voi olla parempi, että kaikki alkaa puhtaalta pöydältä. Ei ole vertailukohteita.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta seurustelu on kahden ihmisen kohtaaminen. Siinä ei pitäisi vaikuttaa menneet asiat. Jossain mielessä voi olla parempi, että kaikki alkaa puhtaalta pöydältä. Ei ole vertailukohteita.
Lässyn lässyn. Et itsekään seurustelisi r.aiskauksesta tuomitun kanssa, joten miksi pitää lässyttää noita naistenlehtien kivavastauksia, ettei menneisyydellä muka olisi väliä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta seurustelu on kahden ihmisen kohtaaminen. Siinä ei pitäisi vaikuttaa menneet asiat. Jossain mielessä voi olla parempi, että kaikki alkaa puhtaalta pöydältä. Ei ole vertailukohteita.
Lässyn lässyn. Et itsekään seurustelisi r.aiskauksesta tuomitun kanssa, joten miksi pitää lässyttää noita naistenlehtien kivavastauksia, ettei menneisyydellä muka olisi väliä?
Piti sitten tuollainen vertauskuva ottaa heti esille. Olitko sitten itse tämä r aiskaaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta seurustelu on kahden ihmisen kohtaaminen. Siinä ei pitäisi vaikuttaa menneet asiat. Jossain mielessä voi olla parempi, että kaikki alkaa puhtaalta pöydältä. Ei ole vertailukohteita.
Lässyn lässyn. Et itsekään seurustelisi r.aiskauksesta tuomitun kanssa, joten miksi pitää lässyttää noita naistenlehtien kivavastauksia, ettei menneisyydellä muka olisi väliä?
Miten ihmeessä kokemattomuus olisi verrannollinen r*iskaukseen? En tajua.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaa. Suora kuvaus minusta ap:n teksti. En tiedä, onko seurusteluun yhtä kaavaa, toisen huomioiminen lähinnä.
Muutama lapsi on, olen elänyt niiden kanssa. Voisin kuvitella, että seurustelu on samanlaista huomioimista.
Hetkinen, ymmärsinkö oikein että sinulla on muutama lapsi? Miten se voi olla jos sinulla ei ole ollut mitään suhteita vastakkaiseen sukupuoleen? Vai ovatko ne jonkun muun perheenjäsenen lapsia siis?
Toki lapsia voi saada varsinaisesti seurustelematta, mutta ei kuitenkaan ihan ilman mitään kokemusta....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta seurustelu on kahden ihmisen kohtaaminen. Siinä ei pitäisi vaikuttaa menneet asiat. Jossain mielessä voi olla parempi, että kaikki alkaa puhtaalta pöydältä. Ei ole vertailukohteita.
Lässyn lässyn. Et itsekään seurustelisi r.aiskauksesta tuomitun kanssa, joten miksi pitää lässyttää noita naistenlehtien kivavastauksia, ettei menneisyydellä muka olisi väliä?
En tiedä. Tuntuu, että minua lähestyvät baarissa miehet, jotka ovat ikäänkuin nähneet kaiken, satojen naisten kanssa ovat olleet. Olen joku viimeinen toivon saareke jostain paremmasta. Kai siellä baarissa pyörii sitten samanlaisia hupakkoja, kuin itsekin ovat.
Seurustelutaitoja mainostaa usein ne joilla ei muitakaan taitoja ole. Hyvin se sulta ap onnistuu kun sopiva tulee kohdalle sopivassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaa. Suora kuvaus minusta ap:n teksti. En tiedä, onko seurusteluun yhtä kaavaa, toisen huomioiminen lähinnä.
Muutama lapsi on, olen elänyt niiden kanssa. Voisin kuvitella, että seurustelu on samanlaista huomioimista.Hetkinen, ymmärsinkö oikein että sinulla on muutama lapsi? Miten se voi olla jos sinulla ei ole ollut mitään suhteita vastakkaiseen sukupuoleen? Vai ovatko ne jonkun muun perheenjäsenen lapsia siis?
Toki lapsia voi saada varsinaisesti seurustelematta, mutta ei kuitenkaan ihan ilman mitään kokemusta....
Saivat alkunsa nopeasta seurustelusta. Ei mikään yhdenyön juttu. Mutta hiukan heppoisin perustein oletin, että on hyvä parisuhde.
Alle puoli vuotta seurustelin kummankin isän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Seurustelutaitoja mainostaa usein ne joilla ei muitakaan taitoja ole. Hyvin se sulta ap onnistuu kun sopiva tulee kohdalle sopivassa tilanteessa.
Toiset ovat alkaneet seurustella jo 15-vuotiaina. Minusta on tuntunut, että minulla on itseni kanssa niin paljon työtä, ja että työ jää kesken, jos seurustelen.
Hassu ajatus.
Minulla on tuttava, jolla oli ihan samoin. Nyt hän 45-vuotias kahden pienen lapsen äiti.