Miksi kesäloma pitää suorittaa?
Onko ketään muuta, jonka mielestä kesäloman luonne on jotenkin aikojen saatossa muuttunut?
Ennen kesäloman sisällöksi riitti joku yksittäinen perheen kesken tehty reissu määränpäähän x, joku rantaretki, lukeminen ja jäätelö.
Nykyään pitäisi kiitää pää kolmantena jalkana paikasta toiseen maksimoiden käytössä oleva aika niin, että yksikään hetki ei valuisi hukkaan. Joka hetki ilon täytyy loistaa lasten kasvoilta ja muistoja täytyy tehdä niin helkkaristi.
Tuota se todella on, kun olen yhteyksissä ystäväpiirin kanssa. Tai jos kurkkaa someen, niin sama meininki sielläkin: yhtä suorittamista. Hypätään ulkomailla, vesipuistossa, huvipuistossa, tapahtumissa, shoppailemassa, rannalla, missä lie.
Myönnetään: ehkä olen samalla vähän kateellinenkin, kun itse en ole ton tyyppinen enkä oikein osaa hommaa. Töissäkin on kulunut iso osa kesästä, ja työpäivien jälkeen ei oikein tahdo jaksaa lähteä mihinkään.
Olenko ainut, josta tuntuu tältä?
Kommentit (22)
Ei onneksi tarvi suorittaa, eikä ennenkään oo tarvinnut. Nytkin mennään mökille ja mummulaan. Käydään eläintarhassa. Uidaan. Voitas rahallisesti satsata siihen suorittamiseen ja loman täyttämiseen tekemisillä, ei haluta.
Riippuu paljon myös ihmistyypistä. Toiset ovat luonnostaan menevämpiä, ja heillä on mahdollisuus toteuttaa haluamiaan asioita.
Osa ihmisistä taas kaipaa lomaltaan enemmän rauhoittumista.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni nuo mainitsemasi asiat ei ole suorittamista vaan hauskanpitoa. Suorittamista olisi mielestäni esim. maratonille valmistautuminen tai mökin remppa.
Onhan ne varmasti hauskoja asioita. Mut jotenkin tuntuu että suorittamisen maku suussa tehdään näitä asioita mahdollisimman paljon. En tiedä, saatko yhtään kiinni siitä mitä tarkoitan. Mutta ikään kuin tungetaan samaan kesään kaikki maailman aktiviteetit aivan väkisellä, ikään kuin kesä nyt menisi pilalle ilman niitä.
On risteilyä, mökkiä, veneilyä, ulkomaanmatkaa, vesipuistoa, kaupunkilomaa, huvipuistoa, tivolia, sirkusta..
Lapsi valittaa, miksi me käytiin tänään vain Hietsussa. Kun kaveriperhe kävi myös Lintsillä, Korkeasaaressa ja lähti sitten Tallinnan risteilylle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni nuo mainitsemasi asiat ei ole suorittamista vaan hauskanpitoa. Suorittamista olisi mielestäni esim. maratonille valmistautuminen tai mökin remppa.
Onhan ne varmasti hauskoja asioita. Mut jotenkin tuntuu että suorittamisen maku suussa tehdään näitä asioita mahdollisimman paljon. En tiedä, saatko yhtään kiinni siitä mitä tarkoitan. Mutta ikään kuin tungetaan samaan kesään kaikki maailman aktiviteetit aivan väkisellä, ikään kuin kesä nyt menisi pilalle ilman niitä.
On risteilyä, mökkiä, veneilyä, ulkomaanmatkaa, vesipuistoa, kaupunkilomaa, huvipuistoa, tivolia, sirkusta..
Lapsi valittaa, miksi me käytiin tänään vain Hietsussa. Kun kaveriperhe kävi myös Lintsillä, Korkeasaaressa ja lähti sitten Tallinnan risteilylle.
No onhan se Hietsukin ihan kiva, mutta kyllä siellä kesässä olisi kiva olla muutama sellainen kohokohta. Itse vielä aikuisenakin muistan kuinka kesän kohokohta oli just nuo Lintsi, Korkeasaari ja Ruotsin reissu. Tylsää se on vain kotona kököttää, mutta voihan se toiminta olla myös ihan vaikka vaikka marjametsässä käyntiä, majan rakentamista, telttailua kotipihalla jne.
Some ei luo sisältöään tyhjästä. Jonkun on uhrauduttava.
Minua piristää, kun saa tehdä arjesta poikkeavia asioita. Se on lepoa arjen rutiineista. Kotona olisi samoja kotihommia kuin arkenakin.
Vierailija kirjoitti:
Some ei luo sisältöään tyhjästä. Jonkun on uhrauduttava.
Aikoinaan kyllä suoritin , vaikka ei ollut someakaan.
Nykyään ei enää onneksi tarvitse. En edes osaa sanoa mikä muuttui.
On se nyt kumma jos ei ihminen saa tehdä edes lomallaan asioita joita huvittaa. En minä jaksa ainakaan stressata muiden menemisistä ja toivon ettei kukaan minunkaan.
No ei tuo suorittamista ole vaan tehdään asioita, joita haluaa tehdä lomalla.
Typerä kysymys. Lomalla tehdään kivoja asioita joita ei arkena pysty tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Typerä kysymys. Lomalla tehdään kivoja asioita joita ei arkena pysty tekemään.
Tuskin valtaosa aikuisista koko kesää kuitenkaan lomailee vaikka lapsilla loma onkin? Ymmärrän kyllä, että lomalla ja ylipäätään kesällä repeää enempään, totta kai näin on itselläkin.
Ollaan mekin käyty tänä kesänä Lintsillä, Ähtärissä, Tuurissa sekä Tukholmassa neljän päivän reissu. Omien lasten mielestä tää ei silti ole riittävää ja mun on pakko sanoa, että vaikka tympäisee niin kyllä mä heitä ymmärrän. Kyllä nämä "Tehtiin kauniita kesämuistoja ihanassa nönnönnöön ympäristössä, voi kun tämä jatkuisi aina, ihanaa"- päivitykset kymmeniä kertoja saman kesän aikana itsellenikin saa aikaan alemmuuskompleksin.
Ja siis kun joku nyt kuitenkin sanoo että laita some kiinni, jos se saa aikaan pahan olon. Joo, olen tehnyt näin. Mutta tämä sama hypetys jatkuu ihan vain kun on kontaktissa ystäviin.
Ap
6 vko kesälomasta
2 viikkoa ollaan kotona
1 viikko mökillä Saimaalla
1 viikko kaupunkilomalla Helsingissä tähän tulee sitten huvipuistot,eläintarhat, Suomenlinnat yms.
1 viikko Ranskassa sukulaisten luona
Lapsilla vielä tämän lisäksi monta viikkoa ihan kotosalla oloa.
En koe että lomassa olisi mitään suorittamista.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni nuo mainitsemasi asiat ei ole suorittamista vaan hauskanpitoa. Suorittamista olisi mielestäni esim. maratonille valmistautuminen tai mökin remppa.
Ajattelen samoin. Tiedän ihmisiä, jotka lomalle jäätyään ensitöikseen tekevät suursiivouksen ja se on minusta suorittamista. Samoin se, jos pitää vähän vasten tahtoaan kiertää kaikki sukulaiset (vähän kuten joulun alla osa tuntuu tekevän minuuttiaikataulun ehtiäkseen kaikille isovanhemmille ja mummunkumminkaimoille). Minulle loma tarkoittaa mukavien asioiden tekemistä. Matkustaminen on yksi niistä. Ennen koronaa teimme kesällä kaksi ulkomaanmatkaa, nyt ne ovat muuttuneet kotimaanmatkoiksi (tosin yksi ulkomaanmatka on tänä vuonna). Juuri nyt on reilu viikko siitä, kun tultiin edelliseltä matkalta ja huomaan jo, että ajatukset hiipivät helposti työasioihin. Siksi on hienoa päästä huomenna taas reissuun ja pois tietokoneen ja kotikuvioiden ääreltä. Ja varmaan kesään vielä kolmaskin reissu mahtuu, ainakin puoliso jo tänään kyseli, että minne seuraavaksi kun tulevalta reissulta palataan.
Ja siis edelliseen liittyen: minkälainen sen kohokohdan pitäisi olla, että se vetäisi vertoja näille kavereiden oikeasti koko kesän jatkuville matkoille?
Jostain luin kirjoituksen, jossa ajauduttiin vähän samanlaisesta tilanteesta ja mietittiin juuri tuota, miten ajat on muuttuneet.
Minä jäin miettimään, ovatko ne todella muuttuneet. Omiin kesälomiini on kyllä lapsuudessakin kuulunut erilaisia rientoja: risteilyä, kotimaan kaupunkimatkoja, joskus lento etelän aurinkoon.
Nyt kun itselläni on omia lapsia, teemme asioita vaihtelevasti. Etelään emme lennä, koska näin monen pienen kanssa se ei tunnu turvalliselta. Mieheni ei ole lämmön ystävä muutenkaan, joten ehkä lasten kasvaessa lennän johonkin lom paratiisiin lasten kanssa :)
Tänä kesänä olemme mm. käyneet huvipuistossa, vesipuistossa, omassa kaupungissa järkätyissä tapahtumissa, kyläilemässä, retkeilemässä, rannoilla, torilla, yhdessä teemapuistossa, kesäteatterissa, kaupungilla kiertelemässä, parissa kauppakeskuksessa shoppailemassa, lauttaristeilyllä. Perheen kanssa tehtiin viikon kestävä reissu pidemmälle. Lapset ovat lisäksi telttailleet pihalla, nukkuneet asuntovaunussa öitä, yökyläilleet kavereiden kanssa, käyneet kesäleirillä.
Näiden lisäksi on sitten ehditty tehdä niitä vähän tavallisempia, mutta kivoja juttuja. Esim. käydä pyöräretkellä, jätskillä, leffassa ja kirjastossa, leipoa ja hoitaa kasveja. Näissä ei ole mitään vikaa, ne on vain meille sitä arkea muulloinkin joten mielellään sitä tekee edes kesällä jotain niistä arkisista jutuista poikkeavia asioita.
Ap:lle sanoisin, että ei kannata lähteä miettimään omia tekemisiä kenenkään muun kautta. En saa ihan kiinni siitä, onko ongelma enemmänkin se että et jaksa/ole niin tekevä tässä suhteessa, vai pikemminkin toisten menoista kumpuava alemmuuskompleksi.
Ainahan jollain muulla on enemmän ja paremmin, kannattaakin keskittyä nauttimaan siitä mitä itsellä on.
Ehkä teidän pitäisi nyt miettiä, mikä määrä menoja on teidän perheelle ok niin että kokonaisuus pysyy balanssissa. Jos viikolla on töitä, niin voisiko vaikka viikonloppuna tehdä retken huvipuistoon, laivalle tai johonkin? Mikä sen sun lasten kohokohta kesässä olisi?
Meillä ne on olleet just nämä huvipuistot sun muut, joissa arkena ei käydä.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni nuo mainitsemasi asiat ei ole suorittamista vaan hauskanpitoa. Suorittamista olisi mielestäni esim. maratonille valmistautuminen tai mökin remppa.
Mä teen lomallani remonttia (kotona, en mökillä), ja se on todella kivaa ja rentouttavaa. Kaukana suorittamisesta. Ja ihan muuta kuin mitä teen arkena.
Lomat ovat vuoden yksinäisintä ja masentavinta aikaa. Tästä syystä ne pitää täyttää tekemisellä, jotta ei jää aikaa hukkua omiin ajatuksiinsa.
Ei pidä. Ei tietoa miksi jotkut ottavat lapset ja koirat suorittamaan koko ajan. Aikuiset menkööt itse, jos ei kykene pysähtymään koskaan. Pitäisi ottaa huomioon muiden tuntemukset koko ajan, mielipide ja vointi. Ulkomailla melkoisen kuumia kohteita heinäkuussa, suomessakin joskus lapsille ei-sopivia helteitä ja osa raahaa juuri silloin lapsensa kotimaan tukalille matkoille.
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä. Ei tietoa miksi jotkut ottavat lapset ja koirat suorittamaan koko ajan. Aikuiset menkööt itse, jos ei kykene pysähtymään koskaan. Pitäisi ottaa huomioon muiden tuntemukset koko ajan, mielipide ja vointi. Ulkomailla melkoisen kuumia kohteita heinäkuussa, suomessakin joskus lapsille ei-sopivia helteitä ja osa raahaa juuri silloin lapsensa kotimaan tukalille matkoille.
Kyllä on kaaaamalaaaa!
Mielestäni nuo mainitsemasi asiat ei ole suorittamista vaan hauskanpitoa. Suorittamista olisi mielestäni esim. maratonille valmistautuminen tai mökin remppa.