Missä määrin eka-tokaluokkalaisen tulisi osata erilaisia sanontoja?
Miten paljon noin 7-8-vuotiaan tulisi ymmärtää erilaisia sanontoja, kielikuvia ja sen sellaisia?
Missä kohtaa pitäisi huolestua, jos tuntuu, ettei lapsi aina ymmärrä niitä tai ottaa niitä välillä liian sanatarkasti?
Osan kyllä ymmärtää.
Jos olisi esim. autismia tai jotain sellaista, niin olisiko niin, ettei ymmärtäisi niitä yhtään ja ottaisi kaikki tosi sananmukaisesti? Esim. "ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella", niin ihmettelisi, että samanlaistahan se on molemminpuolin. Tää nyt vaan esimerkki. Joskus meillä on kyllä tällaista, mutta jotkut sanonnat kyllä ymmärtää ja tietää, mitä ne tarkoittaa. Esim. "homma hanskassa" = homma hoidossa eikä käsineessä.
Kommentit (9)
Autisti ottaa kirjaimellisesti. Oppivat myöhemmin, että sanonnat ei tarkoita kirjaimellisesti sitä mitä sanotaan. Autismi tulee kyllä muutenkin ilmi jos sellainen on.
Minkä tahansa ikäiseltä voi jäädä ensin hoksaamatta sellainen sanonta, jota ei ole ennen kuullut. Lapsella tietysti ennen kuulemattomia on enemmän.
Meidän tuon ikäinen koko ajan purkaa kielikuvia. Saattaa sanoa esimerkiksi: homma oli hanskassa mutta hanskat jäi kotiin. Tai: pyysit minua laittamaan housut jalkaan, mutta laitoin sitten myös toiseen jalkaan.
Varmaan joku ajattelee, että lapsi on autisti, koska hän sanailee aina vakavalla naamalla.
Kysymys on kaiketi abstraktin ajattelun kehittymisestä. Pieni lapsi ei ymmärrä sanontoja muuten kuin konkreettisesti, koska hän ei hahmota tilanteita kuin konkreettisina. Abstrakti ajattelu kehittyy 6-12 vuotiaan ikäisenä. Lapsi on kohta menossa kouluun, siellähän selviää jos kehitys ei etene ikätason mukaisesti. En siis olisi huolissani.
Vierailija kirjoitti:
Autisti ottaa kirjaimellisesti. Oppivat myöhemmin, että sanonnat ei tarkoita kirjaimellisesti sitä mitä sanotaan. Autismi tulee kyllä muutenkin ilmi jos sellainen on.
Tässäpä se ongelma on, kun en osaa arvioida, mikä on enää normaalia ja mikä ei. Koulusta tuli opettajalta hieman palautetta, että olisi vaikeuksia välillä tämän takia ja tulkitsisi joitain tilanteita väärin. Joskus pienempänä myös epäilin, voisiko olla jonkinasteisesta autismista tai jostain kyse. Hänellä esim. tiettyjä erityisiä mielenkiinnon kohteita, joista puhuu paljon. Ollaan jouduttu aika paljon jutteleen, miten kaikki ei välttämättä jaksa sitä pitkää selostusta niistä.
Ota yhteyttä kouluterveydenhuoltoon ja pyydä että asia selvitetään.
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteyttä kouluterveydenhuoltoon ja pyydä että asia selvitetään.
Kannattaa tosiaan kysyä ammattilaiselta, eikä itsekseen miettiä ja alkaa analysoimaan ja varsinkaan diagnosoimaan.
Voi tulla turhia väärinkäsityksiä ja vain haittaa.
Ja saa tarvittaessa tukea/ apua (jos siis tarvetta).
Vierailija kirjoitti:
Meidän tuon ikäinen koko ajan purkaa kielikuvia. Saattaa sanoa esimerkiksi: homma oli hanskassa mutta hanskat jäi kotiin. Tai: pyysit minua laittamaan housut jalkaan, mutta laitoin sitten myös toiseen jalkaan.
Varmaan joku ajattelee, että lapsi on autisti, koska hän sanailee aina vakavalla naamalla.
Vaikuttaa kekseliäältä ja hoksaavalta😇
Ei vielä juurikaan.