Runkkauksen jälkeinen morkkis.

Se on ihan biologinen juttu, että miehellä laukeamisen jälkeen lähtee halut ja voi tulla alakuloisia tunteita. Evoluutio on kehittänyt miehen siihen, jotta kivekset saisivat kehittää spermaa ja sukusoluja tarpeeksi eikä koko ajan ole laukeamishaluja.

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan biologinen juttu, että miehellä laukeamisen jälkeen lähtee halut ja voi tulla alakuloisia tunteita. Evoluutio on kehittänyt miehen siihen, jotta kivekset saisivat kehittää spermaa ja sukusoluja tarpeeksi eikä koko ajan ole laukeamishaluja.

Ja siksi että se lastinsa ampunut mies lähtisi menemään ja uusi voisi tulla tilalle. Puhtaasti biologisesti siis. Mitä enemmän erilaista siementä, sitä terveempiä jälkeläisiä.

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan biologinen juttu, että miehellä laukeamisen jälkeen lähtee halut ja voi tulla alakuloisia tunteita. Evoluutio on kehittänyt miehen siihen, jotta kivekset saisivat kehittää spermaa ja sukusoluja tarpeeksi eikä koko ajan ole laukeamishaluja.

No mutta tuohan selittää kaiken, kiitos valistuksesta.

Joo itelle tulee morkkis, kun katon homopornoa ja runkkaan. Oon kuitenkin heteromies.

Olen miettinyt viime aikoina ihan samaa, joten kiitoksia paljon vastaajille!

Itse olen usein ennen itsetyydytystä ja sen aikana todella kiimassa, ja heti laukeamisen jälkeen tulee olo, että mitä menin tekemään, ja että olisi kiva, että seksuaalisia haluja ei olisi olemassakaan.

Mutta olisikohan tässä osasyy siihen, miksi koen naisten hormonitoiminnan aiheuttamat mielialavaihtelut niin uhkaavana ja vaikeana asiana..? Eli, vaikka toiminta on osin erilaista, niin se kuitenkin liittyy lisääntymiseen ja muistuttaa siitä harmia aiheuttavasta asiasta, mikä itsellä on.

M34

Minulla on samaa. Taistelen jatkuvasti sitä vastaan etten runkkaisi ja aina ajaudun tekemään sen kuitenkin. Erityisen masentavaa tuo on koska se muistuttaa aina siitä miten kelpaamaton ja arvoton olen, koska en kumppania voi löytää. Olen esimerkiksi alkanut jättää käsiäni ja jalkojani ovien väliin ja lyönyt oven täysillä kiinni. Kipu auttaa hetkeksi unohtamaan halut. Myös viiltelyä ja sähköiskuja annan itselleni välillä, nekin auttavat.

Minulla (nainen) oli joskus aiemmin ihan samoja tuntemuksia kuin tuossa yllä kuvattu, muttei enää. Olin silloin vielä suht nuori, alle 25v. Ehkä se auttoi kun tulin täysin sinuiksi seksuaalisuuteni kanssa enkä enää pitänyt itsetyydytystä mitenkään häpeällisenä tai runkannut "salaa" puolisoltani. Nykyään on vain ihana olo masturboinnin jälkeen. Joskus harmittaa ainoastaan se, jos olen päättänyt olla laukeamatta sooloillessani ja esim laueta vasta illalla miehen kanssa, mutta sitten ylitänkin ihan millin verran sen rajan, josta paluuta ei enää ole ja orgasmi tulee. Vaikka toki naisena pystyn saamaan useita orgasmeja päivän aikana, ettei se laukeaminen siinä mielessä todellakaan haittaa mitään, mutta jotenkin se vain silti harmittaa että en pystynyt malttamaan mieltäni.

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt viime aikoina ihan samaa, joten kiitoksia paljon vastaajille!

Itse olen usein ennen itsetyydytystä ja sen aikana todella kiimassa, ja heti laukeamisen jälkeen tulee olo, että mitä menin tekemään, ja että olisi kiva, että seksuaalisia haluja ei olisi olemassakaan.

Mutta olisikohan tässä osasyy siihen, miksi koen naisten hormonitoiminnan aiheuttamat mielialavaihtelut niin uhkaavana ja vaikeana asiana..? Eli, vaikka toiminta on osin erilaista, niin se kuitenkin liittyy lisääntymiseen ja muistuttaa siitä harmia aiheuttavasta asiasta, mikä itsellä on.

M34

Mun veikkaus on että naisen hormonitoiminta on sulle niin vieras ja outoa asia että se pelottaa sua. Pelkohan on hyvin tavallinen reaktio itselle vieraisiin asioihin. Hedelmällisessä iässä olevalla naisella ei ole kahta samanlaista päivää elämässään peräkkäin mitä hormonitoimintaan tulee ja se on meille naisille täysin arkinen asia. Suosittelen suhtautumaan siihen niin. Se vaan kuuluu asiaan. Vähän kuin se sun morkkiskin. Että nyt on tämmöistä, se on ohimenevää ja hetkellistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt viime aikoina ihan samaa, joten kiitoksia paljon vastaajille!

Itse olen usein ennen itsetyydytystä ja sen aikana todella kiimassa, ja heti laukeamisen jälkeen tulee olo, että mitä menin tekemään, ja että olisi kiva, että seksuaalisia haluja ei olisi olemassakaan.

Mutta olisikohan tässä osasyy siihen, miksi koen naisten hormonitoiminnan aiheuttamat mielialavaihtelut niin uhkaavana ja vaikeana asiana..? Eli, vaikka toiminta on osin erilaista, niin se kuitenkin liittyy lisääntymiseen ja muistuttaa siitä harmia aiheuttavasta asiasta, mikä itsellä on.

M34

Mun veikkaus on että naisen hormonitoiminta on sulle niin vieras ja outoa asia että se pelottaa sua. Pelkohan on hyvin tavallinen reaktio itselle vieraisiin asioihin. Hedelmällisessä iässä olevalla naisella ei ole kahta samanlaista päivää elämässään peräkkäin mitä hormonitoimintaan tulee ja se on meille naisille täysin arkinen asia. Suosittelen suhtautumaan siihen niin. Se vaan kuuluu asiaan. Vähän kuin se sun morkkiskin. Että nyt on tämmöistä, se on ohimenevää ja hetkellistä.

Osin on varmaan kyse tuosta vieraan ja tuntemattoman pelosta, mikä on tosiaan hyvin luonnollista. Lisäksi omat lapsuuden, nuoruuden ja varhaisaikuisuuden olosuhteet ovat olleet aika traumaattiset, mihin on liittynyt arvaamattomia naisihmisiä.

Mutta noiden ja "runkkuahdistuksen" lisäksi olen muutenkin aika ailahteleva ja mielialat vaihtelevat äärilaidasta toiseen. Välillä olen empaattisuuteen pyrkivä "halinalle" ja välillä, tietyissä tilanteissa/olosuhteissa, olen täysi piru. Syy tälle on alkanut valjeta ihan hiljattain, en kuvaa sitä sen tarkemmin, mutta se liittyy neuropsykologisiin ominaisuuksiin, joita ei saa pois, vaan joiden kanssa on vaan opeteltava elämään.

M34