Mitä mieltä Perhe-lehden kuusikymppisestä pariskunnasta, joka adoptoi
ykstyisesti vauvan Guatemalasta?
Pitäisikö adoptio sallia iäkkäillekin?
Kommentit (71)
Jonkun USA:laisen firman avulla adoptoivat.
Heillä ei voi olla Suomen hyväksymää adoptiolupaa, eikä Guatemala välttämättä täytä täällä kohdemaalta vaadittuja ehtoja.
Onko lapsi oikeasti jo täällä? Vai vasta suunnitelma?
ei musta ole oikein, että lähes kuusikymppiset voivat tuolla tavalla hankkia adoptiolapsen.
ei ole ennenkään hyväksytty. Viime vuonnakin jäi yhdeltä porukalta lapset Kambodzaan, koska Suomen viranomaiset eivät antaneet lupaa tuoda heitä Suomeen.
Onko tuo siis tapahtunut tarkalleen ottaen milloin?
Nykyään ollaan kyllä hirveän tarkkoja siitä, että ikäero ei saa olla yli 45 vuotta, kummallakaan.
että joku tietty ikäero? että kuuskymppiset ei ihan pientä enää saa, eikä taaperoakaan siis.
Juttu eteni muistaakseni korkeimpaan oikeuteen asti. Eivät saanett adoptiolupaa.
Turvautuivat sitten yksityiseen reittiin ja saivat vauvan Guatemalasta vuonna 2004.
Siihen on syynsä, että naisille tulee vaihdevuodet ja kyky hedelmöittyä alkaa laskea jo 25v. jälkeen. Ihmisillä nainen hoitaa pääasiassa jälkeläiset ja vanha huoltaja ei vain ole lapselle hyväksi.
Eli 45-vuotias voi vielä adoptoida alle yksivuotiaan.
Meillä joustettiin vuosi eli mieheni ja lapsen välinen ikäero on 45 vuotta ja 363 päivää. Nykyään ei taideta enää joustaa tätäkään.
mutta eivät hyväksy omaa vanhenemistaan. Kokevat olevansa ikinuoria, joihin normaali elämänkulku ei päde.
En käsittänyt, miten he olivat onnistuneet toimimaan noin. Olisin ymmärtänyt, jos he olisivat asuneet ko. maassa niin kauan, että kaikki byrokratia olisi hoidettu siellä. Mutta jutusta kävi jotenkin ilmi, että he olivat jo todella pian lapsen saamisen jälkeen Suomessa katsomassa tv:stä sitä miten heidän valitusasiaansa oli käsitelty. Miten ihmeessä he ovat saaneet virallisen puolen Suomessa hoidetuksi?
Mielestäni koko juttu oli todella huono esimerkki: pariskunta halusi väen vängällä liian vanhoina saada adoptoitua vauvan ja valittivat valittamistaan Suomessa ja kun valitus ei mennyt läpi, hakivat vauvan muita reittejä.
Meidän Perhe -lehdessä on aiemminkin kirjoitettu näyttävästi yksityisestä adoptiosta, vaikka asiaan pitäisi suhtautua todella varoen. Nimenomaan yksityisissä adoptioissa ollaan usein tekemisissä lapsikaupan ja muiden ikävien lieveilmiöiden kanssa.
Ilmeisesti kyseessä on sama pariskunta, joka on ollut televisiossakin haastateltavana.
Meille normaaleille pulliaisille se ikäraja on kyllä se 45 vuotta. Se on minusta ihan asiallinen raja. Senikäisinä saa moni vielä biolapsiakin. Meidänkin lasten luokkakaverien vanhemmat on ihan samaa ikäluokkaa valtaosa.
13
Eli aiheuttaako adoptio lapsen kehitykselle jotain erityistä vaaraa, vai miksi kyselet.
Muista, että palsta mammojen lapset on viikonloput isovanhemmilla, joilla useilla ikää yli 65v ja se hoitovastuu kuuluu asiaan, jotta nuoremmilla on aikaa parisuhteelle. Eiköhän tuossakin ole ongelmana se, että kun isovanhemmilla on oma pikkuinen niin sinne ei saa lykättyä lapsenlasta hoitoon.
Juttu eteni muistaakseni korkeimpaan oikeuteen asti. Eivät saanett adoptiolupaa. Turvautuivat sitten yksityiseen reittiin ja saivat vauvan Guatemalasta vuonna 2004.
eteni johonkin oikeusasteeseen saakka. Jutussa nainen leveili sillä, että saivatpa adoptiolapsen, vaikka lain mukaan eivät olisi saaneet.
Jutussa oli kohta, jossa kerrottiin, kuinka nainen istui adoptiolapsi sylissään katselemassa uutisia, jossa kerrotaan, kuinka tämä parinkunta oikeuden päätöksellä ei voi saada adoptiolasta.
Tämä asia ei oikeasti kuulu kellekkään
oletko tuttu?
Ovat olleet oma-aloitteisesti ja ahkerasti esillä useissa medioissa.
Siis adoptoivatko he siellä asuessaan vai miten tuo on mahdollista?