Oletteko itse olleet tyytymättömiä omaan nimeenne?

Tottakai se on mun nimeni, mutta se on aina tuntunut vähän vieraalta. Aina kun joku uusi tuttu sanoo mun nimeni ekaa kertaa, säpsähdän vähän, koska se tuntuu niin kummalliselta. On ihan tavallinen nimi omassa ikäryhmässäni.



Kumma juttu, enkä mä ole koskaan ajatellut tätä näin syvällisesti. En tiedä, mikä mun oikea nimeni sitten olisi. :)

Joskus 10-vuotiaana vihasin sitä. Nykyään jopa tykkään. Ei ole jokaisella ihan sama nimi ja meillä paljon ulkomaalaisia ystäviä, joille se kuulostaa eksoottiselta.

Nimeäni on paljon yhtä sukupolvea vanhemmilla. Ei ole ollut helppoa olla samanniminen kuin kavereiden äidit.

Voisin samantien olla vaikka Mansikki tai Mustikki :(

t: Päivikki

ollut aina sopivan harvinainen ja vain yksi luokkakaveri ollut saman niminen :D Ja onneksi kävimme samaa koulua vain yhden vuoden ja taas sain olla uniikki ;)

olisin ehdottomasti halunnut tulla kutsutuksi toisella nimelläni, mutta se oli lyhyt buumi. Mutta muuten olen kyllä koko 27-vuotisen elämäni aikana ollut ihan tyytyväinen nimeeni.

en koskaan pitänyt sittä vanhatavasta nimestä, otin vaan yhden kirjaimen välistä pois ja asia oli sillä selvä. Tietysti se piti tehdä maistraatin kautta. Nykyinen nimeni oli siis lähes sama kuin edellinenkin, mutta huomattavasti mordernimpi ja kauniimpi.

Nimeni ei ole kauhean yleinen, eli samassa koulussa ei ollut ikinä saman nimistä, enkä tunne ketään kaimaani.

On meitä Suomessa kuitenkin yli 3000 (yleisempi nimi saamenkielisellä alueella, kuin muualla Suomessa), mutta silti työssäni asiakaspalvelussa, moni asiakas sanoo, ettei ole kuullut nimeäni ennen.

lapsena se oli kauheaa, mutta nyt aikuisena ihan ok.

T: Mervi

myös sukunimi oli sama. Riparillakin meitä oli 11:sta tytöstä viisi saman nimistä. Ja ulkomailla nimi muuttuu babyksi:-)

Arvannettekin

Terveisin Päivi

vanhempani olivat 50v jäljessä tai 35v edellä nimenannossa.



Syntymävuotenani minun nimisiäni kastettiin 40, viime vuonna lähes 800, sisareni nimi on samanlainen.

Minulla on tavallinen nimi, mutta olen saanut silti olla lähes koko ikäni ainoa. Koulussa ei ollut koskaan samalla luokalla saman nimisiä, eikä myöskään kaveripiirissä tai harrastuksissa. Sukunimikin on tavallinen ja helppo, muttei hirveän yleinen. Etunimeen se sopii.



AV:lta olen oppinut, että se on huono nimi, koska siitä voi helposti keksiä rumia väännöksiä, mutta enpä ole sellaiseenkaan tämän palstan ulkopuolella törmännyt. ;)



Toisesta nimestäni en ole koskaan pitänyt, vaikka sekin on helppo, tuttu ja tavallinen.



T. Anna, 28v.

minua yli kymmenen vuotta vanhemmilla.

T. Minna