Mä olen yksinäinen
Pakko vähä kertoa että elämä on muuttunu aika paljon. Olen yksinäinen ja menettäny ihan kaikki kaverini. Kukaan ei koskaa soita. Vain äitini tai faijani. Tuntuu että miks mä oon ees olemassa ku en pääse eteenpäin. En saa parisuhdetta. Mulla on vaan työpaikka ja oon yksin. Mieluite vaikka työtön ja ihmisiä elämässä. En tiedä mitä teen. Olen kyllä masentunut.
Kommentit (71)
Mun on vaikea myös olla yksin. Jotenki en tiedä mikä mua vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä myös.
Mistä haluaisit jutella?
Ei kukaan halua mun kanssa jutella.. tuntuu ettei mua ole olemassa. kaikilla on parisuhteet omat kaverit ja piirit. mä oon 37 v mies joka ei myöskää halua ees lapsia. Ei tunnu olevan mitää elämässä kun töissä olla yksin
Loppujen lopuksi kaikki ihmiset ovat yksinäisiä. Pitää vain yrittää leikkiä mukana sen verran ettei olisi täysin yksin...
No en halua elää tälläistä elämää. Haluaisin kumppanin mennä eteenpäin. Muttakun ei ole normaali ja ei vain löydä mistään.
Se on vaan väliaikaista. Sun elämään ei vielä ole löytänyt oikeita ihmisiä. Vielä tulee vastaan sulle täydellinen puolisokin. On paljon yksinäisiä ihmisiä, täälläkin. Hyvä että teit tän alotuksen
Oon miettiny jo itsetuhosia ajatuksia siitä etten jaksa enää.. mun elämä pyörii vain samanlaista ympyrää ja oon vaan yksin.
Tuntuu että ihmisillä kaikilla on omat piirit. Rahan perässä kaikki. Naiset on vaativia ja haluaa vain komeaa rikasta miestä.
Vierailija kirjoitti:
Oletko mies vai kiviaikavarvăş?
Olen mies.
Tuntuu että mä oon niin erilainen ja tavallinen kun olla ja voi. Käyn vaa töissä. Yritän urheilla ja olen vaan yksin. usein tulee niin paha mieli ja on yksinäistä.
Voi kurja. Jos yhtään lohduttaa, yksinäisiä on paljon. Itsekin olen aika yksinäinen. Nuorempana laitoin hirveästi yritystä kaverisuhteisiin ja kavereita olikin. Yrityksen asteesta antaa jotain kuvaa se, että laitoin kaverihaun paikallislehteen! Sen myötä sain muutaman ystävän vuosiksi eteenpäin.
Jäljestäpäin ajatellen olin kuitenkin aika ajattelematon. Torjuin monet lähestymisyritykset. En omassa yksinäisyydessäni nähnyt toisten yksinäisyyttä ja kutsua tutustumiseen.
Vähitellen suhteet ovat hiipuneet, eikä uusia ole paljon tullut. Nyt asia ei kuitenkaan tunnu niin pahalta kuin nuorena.
Tuntuu että kaikki normaalit ihmiset saa kavereita ja heillä on parisuhteita sun muuta. itse olen kaivannut jo vuosia kumppania.
Vierailija kirjoitti:
Voi kurja. Jos yhtään lohduttaa, yksinäisiä on paljon. Itsekin olen aika yksinäinen. Nuorempana laitoin hirveästi yritystä kaverisuhteisiin ja kavereita olikin. Yrityksen asteesta antaa jotain kuvaa se, että laitoin kaverihaun paikallislehteen! Sen myötä sain muutaman ystävän vuosiksi eteenpäin.
Jäljestäpäin ajatellen olin kuitenkin aika ajattelematon. Torjuin monet lähestymisyritykset. En omassa yksinäisyydessäni nähnyt toisten yksinäisyyttä ja kutsua tutustumiseen.
Vähitellen suhteet ovat hiipuneet, eikä uusia ole paljon tullut. Nyt asia ei kuitenkaan tunnu niin pahalta kuin nuorena.
Mulla taas toisinpäin. Nuorempana oliparisuhde ja kavereita.. mutta kaikki on muuttunut.. on vaan paha olla ja niin yksin. Kaikilla on vaan omat piirit.
Lohtua sulle, voisinpa auttaa sua. Kaikkea hyvää ja siunauksia sinulle.
En vaa enää kiinnosta tässä iässä naisia mitä nuorempana. se tuntuu tosi pahalta.. mulla ei oo mitää hienoa elämää oon veloissani ja käyn töissä.. ajelen vanhalla autolla.. oon vaan yksin.
Niin kaikki aina sanoo hyvää jatkoo sulle.. ketään ei vain mun elämä kiinnosta.. kai mun pitäs olla hautaani asti yksin. Normaalit ihmiset löytää parisuhteita ovat onnellisia.
Mikä/minkälainen mielestäsi on "normaali" ihminen? Uteliaisuuttani kysyn.
Kai mussa ihmisenä on vain pahasti vikaa. Että olen saanut itseni tähän pisteeseen ja myös velkaantunut päälle 20 tonnia.
Ihmiset jotenki tuntuu että huomaa musta etten voi hyvin ole terve tai normaali. Olen aina yksin jokapaikassa. Kukaan ei oikee halua jutella. Mulla ei ole facebookkia ei mitään sosiaalista elämää. Olen töissäki yksin ja kotona.