Keski-ikä ja totaalinen henkinen apatia

Olen pari vuotta vanhempi ja samoja ongelmia. Savut auttaa mutta niiden laittomuus on ongelma. Ei yhtään haluttaisi alkaa syömään mitään mielialalääkkeitä. Sen mitä niistä on lukenut niin niistä on enemmän haittoja kuin hyötyä. 

Mä olen myös 49-vuotias, eikä ikäkriisistä tietoakaan. Elän ihanaa elämänvaihessa, isot lapset jo helppoja 21v ja 18v, toinen opiskelee ja toinen aloittaa lukiossa abivuoden. Nuorimmainen ihana 9v vilkas pikkupoika, jolla nyt jo vähän rauhallisempi vaihe menossa. Parisuhde seesteisessä vaiheessa, vahva luottamus ja rakkaus omaan puolisoon. Normaalit erimielisyydet saadaan sovittua puhumalla, käydäänkin lähes päivittäin tunnin kävelylenkeillä kahdestaan, ja puidaan päivän tapahtumat ja mitetityttävät asiat. Koronan jälkeen tapaamme ystäviä noin pari kertaa kuukaudessa, syödään hyvää ruokaa, nauretaan ja maristaan maailman menoa. Emme ole enää velallisia, ja taloudellinen tilanne mahdollistaa matkustelun ja muita huvituksia. Töissä olen saanut arvostusta, ja kesän aikana on tulossa ylennys tehtävään, josta olen haaveillut usean vuoden ajan. Elämä olisi siis lähes täydellistä, ellei horisontissa siintäisi mörkö. Kuukausi sitten sain diagnoosin levinneestä syövästä, elinaikaennuste riippuu sytostaattien tehosta. Jos lähtevät toimimaan, niin voi olla vuosia, parhaimmillaan vuosikymmeniä. Jos taas toimivaa sytostaatit eivät toimi, niin menehdyn ennen joulua. Elämä <3

Jos olet fyysisestikin väsynyt ap vaikka nukut, niin onhan uniapnea tutkittu?

Vaihdevuodethan ne siellä.

Vierailija kirjoitti:

Vaihdevuodethan ne siellä.

niin, mielialalääkityskö auttaisi? Sitä jo syön kylläkin. ap

Niin, mitä tilalle, kun ei voi enää tehdä lapsia? Ja jos ei ole työtä tai parisuhdetta, eikä edes tiedä haluaako kumpaakaan enää? En ole keksinyt vastausta.

Nykymaailman ongelma onkin vaihtoehtojen paljous. Motivaatio tulee ja menee, eli on pelkkää kusetus*a. Parempi tehdä jotain kuin olla tekemättä mitään. Kävele, matkustele, lue, ui ja syö hyvin. Kehitä mieltäsi, elä ole tekemättä mitään vaikka ei olisikaan "Motivaatiota" .

Ei vaihdevuosiin mitään masennuslääkkeitä pidä syödä, vaan hormonikorvaushoitoa. Minkälaiset lääkärit noita sitalopraameja oikein kirjoittaa? Täysin vastuutonta, eihän niitä pääse eroon välttämättä koskaan. Ne on suunniteltu pitkäkestoiseen käyttöön eli lääkefirman rahasammoksi vuosikausiksi.

Yksi tapa nostaa mielialaa on liikunnan ja seksin reilu lisääminen.

5-htp joka on täysi luonnontuote ja saa ostettua luonnontuotekaupoista. Tätä voi ottaa pieninä annoksina tai isompina, riippuen miten se itsellään toimii. Käytin juuri viimeiset 2kk kun elämässä kävi iso myllerrys. Selvisin siitä tämän voimalla. Kannattaa lukea netistä tietoa, englanninkelellä löytää paljon tietoa.

Vierailija kirjoitti:

5-htp joka on täysi luonnontuote ja saa ostettua luonnontuotekaupoista. Tätä voi ottaa pieninä annoksina tai isompina, riippuen miten se itsellään toimii. Käytin juuri viimeiset 2kk kun elämässä kävi iso myllerrys. Selvisin siitä tämän voimalla. Kannattaa lukea netistä tietoa, englanninkelellä löytää paljon tietoa.

Itselleni 5-htp ei sopinut, sain siitä vain pahoinvointia ja kummallisen tokkuraisen olon. Täytyy kokeilla jotain muita luontaistuotteita, sillä psyykenlääkkeitä haluan mahdollisuuksien mukaan välttää.

ei-ap

Vierailija kirjoitti:

Ei vaihdevuosiin mitään masennuslääkkeitä pidä syödä, vaan hormonikorvaushoitoa. Minkälaiset lääkärit noita sitalopraameja oikein kirjoittaa? Täysin vastuutonta, eihän niitä pääse eroon välttämättä koskaan. Ne on suunniteltu pitkäkestoiseen käyttöön eli lääkefirman rahasammoksi vuosikausiksi.

Yksi tapa nostaa mielialaa on liikunnan ja seksin reilu lisääminen.

aikoinaan kirjoitti. Ymmärrän, että vaihdevuosissa syödään hormoneja. Mitään vaihdevuosioireita ei noin muuten ole. ap

Vierailija kirjoitti:

Ei vaihdevuosiin mitään masennuslääkkeitä pidä syödä, vaan hormonikorvaushoitoa. Minkälaiset lääkärit noita sitalopraameja oikein kirjoittaa? Täysin vastuutonta, eihän niitä pääse eroon välttämättä koskaan. Ne on suunniteltu pitkäkestoiseen käyttöön eli lääkefirman rahasammoksi vuosikausiksi.

Yksi tapa nostaa mielialaa on liikunnan ja seksin reilu lisääminen.

ei ole kumppania. Liikunta ehkä voisi kohentaa mielialaa mutta ei mikään innosta lähtemään ulos ja lenkille. Ei ole mitään intoa mihinkään. Ja tunnen tästäkin syyllisyyttä, sillä totta kai tiedostan, että olen toistaiseksi edes terve, mikä on hyvin tärkeä asia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaihdevuosiin mitään masennuslääkkeitä pidä syödä, vaan hormonikorvaushoitoa. Minkälaiset lääkärit noita sitalopraameja oikein kirjoittaa? Täysin vastuutonta, eihän niitä pääse eroon välttämättä koskaan. Ne on suunniteltu pitkäkestoiseen käyttöön eli lääkefirman rahasammoksi vuosikausiksi.

Yksi tapa nostaa mielialaa on liikunnan ja seksin reilu lisääminen.

aikoinaan kirjoitti. Ymmärrän, että vaihdevuosissa syödään hormoneja. Mitään vaihdevuosioireita ei noin muuten ole. ap

Hormonitasot alkavat laskea monilla naisilla jo vuosia ennen kuin mitään oireita tulee. Sitä paitsi onhan sinulla oireita. Tuo vetämättömyys ja apatia on oire.

Sinuna kokeilisin paikallista estrogeenihoitoa, jota saa apteekista ilman reseptiä (esim. Pausanol). Vaikka sen sanotaan auttavan vain paikallisesti, monilla naisilla siitä on ollut apua oireisiin laajemminkin, myös mielialaan. Paikallisella hoidolla ei ole tablettihoidon riskejä kuten rintasyöpäriskiä.