Alzheimer - Millaisia teidän läheisten ensioireet oli?

Äidilläni seuraavasti, unohteli sovittuja asioita, tarkasteli kalenterista useaan otteeseen silti ei meinannut muistaa, väitti ettei ole koskaan kuullutkaan asiaa vaikka juuri eilen puhuttu, laskujen maksu alkoi olemaan haastavaa, älylaitteissa mm. puhelimessa oli vikaa ei hänessä, mmse testissä kellotaulu meni väärin ja samoin laskeminen, siitä se sitten alkoi.

https://www.vauva.fi/keskustelu/1089196/ketju/mitka_olivat_laheisesi_de…

https://www.vauva.fi/keskustelu/1123120/ketju/epaily_laheisen_alkavasta…

https://www.vauva.fi/keskustelu/3852852/ketju/dementian_oireita

Tästä aiheesta oli muutama päivä sitten ketju mutta valitettavasti en nyt löytänyt sitä.

Vastasin siihen, että äitini ei osannut kerran keittää pannukahvia, vaikka on tehnyt sen varmaan tuhansia kertoja.

Teki perusperustason ruoanlaitossa täysin outoja juttuja.

"Tiskatut" astiat aiemmin siistillä ihmisellä olivat kaapissa umpilikaisia.

Mummon kohdalla epälykset heräsi, kun kokkailu ei onnistunut entiseen malliin. Kastike saattoi olla pelkkää vettä, lihapullissa oli se jauhelihan paperi seassa, yms. Ja alkoi yhtäkkiä puhumaan mun faijasta ja hänen pienistä lapsista. Faija oli siis sillon jo kuollut ja me lapsetkin aikuisia.

Dementioita on monta eri lajia. Lähipiiriin on meillä sattunut muuta kuin alzheimeria. Oireina on aluksi ollut etenkin ajan hahmottamisen ongelmat. Esim. ennen luotettava mummo ei olekaan tullut sovitusti hoitamaan lapsenlapsia tai ei ole tullut sovittuun tapaamiseen. Myöhemmin kellon ymmärtäminen katoaa kokonaan, muistisairas ei esim. hahmota, mitä jokin päivämäärä tai kellonaika tarkoittaa.

Lähipiirin muistisairailla myös toiminnanohjaus on heikentynyt. Suunnittelua vaativat kotityöt kuten leipominen eivät enää onnistu tai aloittamisesta ei tule mitään. Ennen osatut taidot unohtuvat, esim. suoratoistopalvelua ei enää osaa tai muista käyttää.

Ihan ensimmäiset oireet näin jälkikäteen ajateltuna meille muille päin olivat, että isä vaikutti masentuneelta ja oli todella kärttyinen verrattuna siihen, mitä normaalisti oli ollut. Silloin se tuli kuitattua eläkkeelle siirtymisestä johtuvaksi, mutta näin jälkikäteen ja asiasta enemmän lukeneena varmasti tosiaan oli Alzheimerin ensioireita. Seuraavaksi alkoivat tulla tavaroiden kadottamiset, jotka olivat aina jonkun muun vika: vaimo piilotteli avaimia ja kelloja, joku oli varastanut mökiltä ulkolamppujen ajastimet kerta toisensa jälkeen jne. Sitten alkoivat kadota normaalit taidot vähitellen eli esim. aikaisemmin näppärästi sujunut tietokoneen ja skannerin käyttö alkoi mennä mahdottomaksi, vaikka veljen kanssa kuinka neuvottiin ja kirjoiteltiin ohjeita, ja minkään uuden oppimisesta oli turha haaveillakaan. Nykyään, viitisetoista vuotta ensioireiden jälkeen, on kaikki arjen toiminnot jo vaikeita ja välillä unohtuu jo ihmisetkin. Samoin sanat alkavat kadota ja puheen tuottamine on vaikeaa ja kävelykykykin heikkenee koko ajan. On tuo vaan surkea sairaus, jota ei toivoisi pahimmalle vihamiehellekään.

Ensimmäinen kerta, kun tajusin, ettei kyse ole normaalista vanhuuden hajamielisyydestä (avaimet unohtuu kotiin jne), oli se, kun vanhus ei muistanut tavanneensa pitkästä aikaa erästä tuttavaansa ja keskustelleensa hänen kanssaan pitkään n. kuukautta aikaisemmin. Olin itse todistamassa tuota keskustelua, eikä sellaisen unohtaminen ole mahdollista ilman sairautta.

Äitini soitteli koko ajan terveysasemalle millon mistäkin vaivasta.Moniin oli lääkitys.Lääkäri laittoi muistitesteihin lähetteen.Tästä kolmisen vuotta aikaa.Nykyään syö todella huonosti.Piilottelee esim laskuja.Tai vahingossa laittannut millon mihinkin.Sanoo toistuvasti ,että naapuri sanoo sitä ja tota.Syömättymyys on kyllä ikävää.

Ensin näkyi epämääräinen tyytymättömyys ja huoli sellaisista asioista, jotka ulospäin vaikuttivat käsittämättömiltä. Esim. jatkuva huoli siitä että ei ole kenkiä millä mennä johonkin tapahtumaan, vaikka alakerrassa on sopivia kenkiä myyvä kauppa ja tilillä paljon rahaa.

Sitten alkoi tuo, että mikroaaltouuni ei toimi, puhelin ei toimi, televisio ei toimi. Kun kokeillaan yhdessä, kaikki toimii, mutta silti sukulaisen mielestä ne ovat jotenkin muuttuneet eivätkä ole niin kuin ennen. Samaan aikaan ruuanlaitto kävi vaikeaksi. Sukulainen ei halunnut enää tehdä mitään eikä tavata ketään, vaikka ennen oli sosiaalinen.

Lähimuisti sakkasi, vanhat asiat muisti kyllä. Tuli kärttyisemmäksi ja tiuski. Ei halunnut enää mennä mihinkään vaan vietti päivän istuen joko sohvalla tai tietokoneen ääressä.

Vierailija kirjoitti:

Lähimuisti sakkasi, vanhat asiat muisti kyllä. Tuli kärttyisemmäksi ja tiuski. Ei halunnut enää mennä mihinkään vaan vietti päivän istuen joko sohvalla tai tietokoneen ääressä.

Joo ja ei enää muistanut reseptejä eli ruuanlaitto muuttui.

Kauhistui, kun olisi pitänyt muistaa/kirjata lukusarja. Jutteli usein menneistä katkeransävyisesti, korosten omaa suuruuttaan poliittisella urallaan.

Vierailija kirjoitti:

Kauhistui, kun olisi pitänyt muistaa/kirjata lukusarja. Jutteli usein menneistä katkeransävyisesti, korosten omaa suuruuttaan poliittisella urallaan.

Niin hänellä oli jokin hinku tyhjentää laatikoita, ulkovaraston tiloja... En tiedä miksi. Hänen vaimonsa joutui tämän estääkseen lukitsemaan tiloja.

Äidistäni alkoi tulemaan epäluuloinen. Hänellä alkoi katoamaan tavaroita ja hän epäili, että niitä varastetaan ja jostain syystä hän epäili syylliseksi aina minua. Sitten kun hän löysi kadottamansa tavaran, niin hän oli aina katuvaisena pyytämässä anteeksi ja sanoi, että hän tietää, että enhän minä tietenkään häneltä varasta. Silti jo muutaman päivän jälkeen hän oli taas epäilemässä, että minä olen varastanut häneltä. Ne karonneet tavarat eivät olleet edes mitenkään arvokkaita ja sellaisia, mitä minä olisin halunnut. Esimerkiksi kerran häneltä katosi käsilaukun kantohihna, jonka saattoi irrottaa käsilaukusta ja jonka hän luuli, että minä olen sen vienyt vaikka en ollut käynyt hänen luonaan kun se katosi. Sitten hän löysi sen ja katuvaisena pyysi anteeksi kun oli epäillyt minun ottaneen sen vaikka juuri edellisenä päivänä hän oli raivoissaan soittanut minulle ja käskenyt palauttaa sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhistui, kun olisi pitänyt muistaa/kirjata lukusarja. Jutteli usein menneistä katkeransävyisesti, korosten omaa suuruuttaan poliittisella urallaan.

Niin hänellä oli jokin hinku tyhjentää laatikoita, ulkovaraston tiloja... En tiedä miksi. Hänen vaimonsa joutui tämän estääkseen lukitsemaan tiloja.

Tämä olikin jo dementiassa. 

Yli 70-vuotias rouva elää välillä syntymäpaikkakunnallaan joka on kaukana nykyisestä kotipaikkakunnastaan. Sanoo, että on herännyt vintiltä vaikka sellaista ei nykyisessä kodissa olekaan vaan lapsuuden kodissa.

Vierailija kirjoitti:

Äidistäni alkoi tulemaan epäluuloinen. Hänellä alkoi katoamaan tavaroita ja hän epäili, että niitä varastetaan ja jostain syystä hän epäili syylliseksi aina minua. Sitten kun hän löysi kadottamansa tavaran, niin hän oli aina katuvaisena pyytämässä anteeksi ja sanoi, että hän tietää, että enhän minä tietenkään häneltä varasta. Silti jo muutaman päivän jälkeen hän oli taas epäilemässä, että minä olen varastanut häneltä. Ne karonneet tavarat eivät olleet edes mitenkään arvokkaita ja sellaisia, mitä minä olisin halunnut. Esimerkiksi kerran häneltä katosi käsilaukun kantohihna, jonka saattoi irrottaa käsilaukusta ja jonka hän luuli, että minä olen sen vienyt vaikka en ollut käynyt hänen luonaan kun se katosi. Sitten hän löysi sen ja katuvaisena pyysi anteeksi kun oli epäillyt minun ottaneen sen vaikka juuri edellisenä päivänä hän oli raivoissaan soittanut minulle ja käskenyt palauttaa sen.

Erittäin mielenkiintoista, että monella alzheimer-potilaalla on tämä tunne.

Kun henkilö itse tietoinen muistissa jotain ongelmia.Pyrkii peitämän sen.Puhu main minimi puhelin. Koti kaikki pitä olla hänen järjestymisen mukainen. Alkaa kertomaan kohdatessa ,kuolenna oleista omaisita,kuin tavanut heidät.Tai puhuu heille pitä soitaa.CAlka myös heitä roskiksensa tavaroita,lusikoita ymm. Mitä uskoo ei tarvitse. Kuin näkyviltä materialia mikä roskin mahtu.Puiheisin tule tavarat vaatet mitä ei löydä joku varastannut, Jos on kodin hoidon asiakas niin sylistä he.Päivät mene sekaisin kuin uni rytmi.alka rivaman puhelin kaikia kelon ajasta rippumatta.edellä mainitut vain murto osa aihesta,eli neula heinä kasassa.Joista tulee akresivisia,joistain ei!.Löydät netistä asiatietoa mielin määrin.

Vierailija kirjoitti:

Kun henkilö itse tietoinen muistissa jotain ongelmia.Pyrkii peitämän sen.Puhu main minimi puhelin. Koti kaikki pitä olla hänen järjestymisen mukainen. Alkaa kertomaan kohdatessa ,kuolenna oleista omaisita,kuin tavanut heidät.Tai puhuu heille pitä soitaa.CAlka myös heitä roskiksensa tavaroita,lusikoita ymm. Mitä uskoo ei tarvitse. Kuin näkyviltä materialia mikä roskin mahtu.Puiheisin tule tavarat vaatet mitä ei löydä joku varastannut, Jos on kodin hoidon asiakas niin sylistä he.Päivät mene sekaisin kuin uni rytmi.alka rivaman puhelin kaikia kelon ajasta rippumatta.edellä mainitut vain murto osa aihesta,eli neula heinä kasassa.Joista tulee akresivisia,joistain ei!.Löydät netistä asiatietoa mielin määrin.

Tuo unirytmin sekoaminen on muuten ilmeisesti myös todella yleistä Alzheimer-potilailla. Eli heräillään pitkin yötä ja ollaan sekaisin siitä, onko yö vai päivä ja mitä pitäisi olla tekemässä. Ja sitten nukutaan päivällä pitkiä pätkiä.