Kelpaako teidän lapsenne isovanhemmillenne?

Meillä on niin, että mitä vanhemmiksi lapsemme tulevat, sitä enemmän isovanhemmat ovat alkaneet heitä arvostella kaikesta.

Toisen lapsensa lapsia suurinpiirtein jumaloidaan. Ostetaan lahjoja paljon enemmän, soitellaan ja huolehditaan. Kannustetaan ja meille myös kerrotaan aivan kaikki heidän kuulumiset.
Meidän lapset. No hyvä jos tervehditään esimerkiksi sukujuhlissa. Ja tuntuu, ettei olla tyytyväisiä mihinkään heidän tekemisiin.
Ei olla aidosti kiinnostuneita heidän tekemisistään.
Ja sitten ollaan loukkaantuneita, kun ei ole kerrottu kaikkia tekemisiä jne.
Oikeastihan on kyllä yritetty kertoa, mutta isovanhempien puolelta kahvipöytökeskustelu käännetään hyvin nopeasti tämän toisen perheen lasten kuulumisiin jo muutaman lauseen jälkeen.
Ja tästä kaikesta jos heille joskus mainitsee edes jotenkin, loukkaantuvat ja tilanne menee vaan pahemmaksi.