Panostakaa syrjäytyneet itseenne
Mä tilasin juuri äsken itselleni kynsi ja jalkahoidon. Olen sen ansainnut.
Kommentit (20)
Kyllä, itsensä hemmottelu piristää aina!
Pystyn irroittamaan ihmisten päät taekwondo potkuillani, jos niin haluaisin.
Joo toi voi antaa boostauksen tekemään muutakin itselle, jonka avulla voisi päästä syrjäytymisestä. Tulee rohkeutta ja itsevarmuutta ja luottaa, että kyllä se elämä sittenkin kantaa. Sitten, kun vielä oppii siinä samassa sosiaalisia taitoja, jos on ne hukassa niin pian löytääkin itsensä vaikkapa parisuhteesta:) Pienin askelin, pienin askelin!
Vierailija kirjoitti:
Joo toi voi antaa boostauksen tekemään muutakin itselle, jonka avulla voisi päästä syrjäytymisestä. Tulee rohkeutta ja itsevarmuutta ja luottaa, että kyllä se elämä sittenkin kantaa. Sitten, kun vielä oppii siinä samassa sosiaalisia taitoja, jos on ne hukassa niin pian löytääkin itsensä vaikkapa parisuhteesta:) Pienin askelin, pienin askelin!
En mä tuohon usko, mutta turha enää näin vanhana olla tekemättä mitään kivaa.
Allu, osta itsellesi kynsi- ja jalkahoito!
Vierailija kirjoitti:
Allu, osta itsellesi kynsi- ja jalkahoito!
Allu ei ole syrjäytynyt. Hän käy töissä.
Toinen syrjäytynyt täällä ja täysillä huolehdin itsestä ja menen eteenpäin. En yhtään masentele tai mitään vaan kehitän itseä. Sillon kun on täysin yksin niin silloin on juuri paras aika kehittyä.
Niin millähän rahalla kun jalkahoitokin maksaa 60e.
Vierailija kirjoitti:
Niin millähän rahalla kun jalkahoitokin maksaa 60e.
Mä ainakin otan lainaa elämiseen. ap
Joku aivokuollut ja muutaman kuukauden haudattuna ollut, kulkurakkien esiinkaivama raatokaan ei pystyisi noin kannustavaa neronleimausta esittämään nauramatta itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Toinen syrjäytynyt täällä ja täysillä huolehdin itsestä ja menen eteenpäin. En yhtään masentele tai mitään vaan kehitän itseä. Sillon kun on täysin yksin niin silloin on juuri paras aika kehittyä.
Kolmas syrjäytynyt täällä. Viime vuonna sain tutkinnon valmiiksi, ja lopputyön tein start-up -yrityksessä, mistä sitten sainkin hyväpalkkaisen vakituisen työn. Sen verran olen kumminkin syrjässä, etten oikein tiedä miten tuon työsuhde Teslan tuulilasinpesunestettä oikein lisäisi. Hävettää, kun en kehtaa kysyä, ei ole mitään kokemusta näistä asioista. Ymmärrän tietysti, että pitäisi luonnetta ja omaa aktiivisuutta kehittää, mutta se on vaan niin pirun vaikeeta saada tää ongelmanratkaisu liikkeelle, kun ei vaan motivatio riitä.
Muita samassa tilanteessa, olisko edes vinkkejä vertaistukeen?
Vierailija kirjoitti:
Joku aivokuollut ja muutaman kuukauden haudattuna ollut, kulkurakkien esiinkaivama raatokaan ei pystyisi noin kannustavaa neronleimausta esittämään nauramatta itselleen.
Mä olen monen monta vuosikymmentä elänyt niukasti, enää en siihen ala. ap
Ei minulla ainakaan ole rahaa tuollaiseen. En muutenkaan kykenisi olemaan tuollaisen toimenpiteen kohteena. Se olisi epämiellyttävää. Enhän minä muuten olisi syrjäytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Toinen syrjäytynyt täällä ja täysillä huolehdin itsestä ja menen eteenpäin. En yhtään masentele tai mitään vaan kehitän itseä. Sillon kun on täysin yksin niin silloin on juuri paras aika kehittyä.
Neljäs syrjäytynyt täällä. On jotenkin vaikeeta kun Metotrexaatti tekee tosi huonon olon, nyt olis kyllä toivoa että vahtuis lääkitys tuosta solumyrkystä. Rahaa kyllä säästyy, kun ei oikein voi syödä, toisaalta en kyllä meinaa päästä ruokakauppaankaan. Luulis edes, että vessapaperissa voisi säästää, ettei niin kakkisi kun ei syökään. Ei sekään mene niinkuin toivoisi, suoli on kai sen verran kärsinyt että pitää yhtämittaan käydä laskemasta vetistä plöröä. Jos edes paino laskisi, mutta toi ikuinen kortisonin syönti sen kun turvottaa. En yhtään kumminkaan masentele, vaihdan ehkä illan mittaan nämä tuskanhikiset lakanat, jos toi äsken ottamani tupla Oxycodon vaan tehoaisi, ja se lakananvaihtotarve pysyisi muistissa. Joskus käy että kun lääkitys alkaa purra niin unohtuu yhtä sun toista. Joo ehdottomasti olen samaa mieltä että nyt se varmaan olisi paras aika alkaa kehittämään itseänsä. Naisten naurattamista olen harkinnut ryhtyä harrastamaan, mulla on varmaan lahjakkuutta siihen, yleensä ovat olleet hyvinkin huvittuneita kun olen vaan päässyt puhetäisyydelle. Hoitohenkilökunnan naiset tosin näyttävät hyvinkin vakavaa ilmettä, eikä mitkään jutut niitä oikein naurata. Mitäköhän mä teenkään väärin? Nyt olisi hyvää aikaa tähän itseni kehittämiseen, niin en kumminkaan aio lannistua. Ensi viikolla ajattelin mennä apteekkiin, niin onhan mulla sosiaalista kanssakäymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen syrjäytynyt täällä ja täysillä huolehdin itsestä ja menen eteenpäin. En yhtään masentele tai mitään vaan kehitän itseä. Sillon kun on täysin yksin niin silloin on juuri paras aika kehittyä.
Neljäs syrjäytynyt täällä. On jotenkin vaikeeta kun Metotrexaatti tekee tosi huonon olon, nyt olis kyllä toivoa että vahtuis lääkitys tuosta solumyrkystä. Rahaa kyllä säästyy, kun ei oikein voi syödä, toisaalta en kyllä meinaa päästä ruokakauppaankaan. Luulis edes, että vessapaperissa voisi säästää, ettei niin kakkisi kun ei syökään. Ei sekään mene niinkuin toivoisi, suoli on kai sen verran kärsinyt että pitää yhtämittaan käydä laskemasta vetistä plöröä. Jos edes paino laskisi, mutta toi ikuinen kortisonin syönti sen kun turvottaa. En yhtään kumminkaan masentele, vaihdan ehkä illan mittaan nämä tuskanhikiset lakanat, jos toi äsken ottamani tupla Oxycodon vaan tehoaisi, ja se lakananvaihtotarve pysyisi muistissa. Joskus käy että kun lääkitys alkaa purra niin unohtuu yhtä sun toista. Joo ehdottomasti olen samaa mieltä että nyt se varmaan olisi paras aika alkaa kehittämään itseänsä. Naisten naurattamista olen harkinnut ryhtyä harrastamaan, mulla on varmaan lahjakkuutta siihen, yleensä ovat olleet hyvinkin huvittuneita kun olen vaan päässyt puhetäisyydelle. Hoitohenkilökunnan naiset tosin näyttävät hyvinkin vakavaa ilmettä, eikä mitkään jutut niitä oikein naurata. Mitäköhän mä teenkään väärin? Nyt olisi hyvää aikaa tähän itseni kehittämiseen, niin en kumminkaan aio lannistua. Ensi viikolla ajattelin mennä apteekkiin, niin onhan mulla sosiaalista kanssakäymistä.
Hyvin menee.
Sovi lääkärin kanssa, että jätät metotreksaatin pois. Et pysty mihinkään niin pahoinvoivana.
0/5