Lue keskustelun säännöt.
koira puri lasta =(
06.03.2010 |
Tuo koira on ollut meillä 4kk:tta ja tämä on jo toinen kerta. Viimeksi näykkäsi poikaa kun poika yritti ottaa koiralta lelua mikä ei ollut koiran vaan lasten. Sormiin näykkäsi. Jälki oli melko pientä ja ajateltiin, että se on ollut niin vähän aikaa meillä, että katsellaan ja opetetaan. Koettiin ettei koira ollut vielä kotiutunut. Koira on löytökoira ja tuli meille siis 10kk ikäisenä.
Nyt pitkän tauon jälkeen koira puri tyttöä sormille. Tällä kertaa koiralla oli muovailuvahapurkki ja lapsi yritti ottaa sen pois. Ollaan koitettu opettaa koiralle, että lapsi saa viedä siltä jopa luun eikö se saa äristä. Mutta on kai mahdotonta saada se tajuamaan asia. Koiraa on hoidettu tosi hyvin, sirutettu, leikattu (uros), rokotettu... ihan kaikki mahdollinen aina tehty ja huolehdittu.
Tytön sormessa oleva haava on aika syvä ja hoidin sen tietysti heti. Kohta pitää tutkia sitä paremmin kun särkylääke ehkä auttaa, että pitääkö se haava teipata kiinni. Äsken katsomani mukaan ei pidä.
Mies on sitä mieltä ettei kattele koiraa enään hetkeäkään (nuorimmaisemme 1v.) jos nuorimmaisellekin voi jotain tehdä kun on niin pieni ettei tosiaankaan osaa edes varoa.
Eikä kenenkään kuulu kodissaan pelätä koiraa, sen myönnän itsekin.
Kysynkin nyt palstan mielipidettä. Mitä tekisitte meidän tilanteessa?
Saisiko koira jäädä vai ei ja jos ei niin mitä tekisitte? Tarjoisitte uuteen kotiin jossa ei lapsia vai mitä?
Kommentit (63)
Mutten piikille ajatellutkaan viedä. Kyseessä koinvaihtaja ja outo tilanne. Yksikin kerta on liikaa, mutta teillä jokaisella satttuu elämässä tilanteita joita ette pysty 100% hallitseen.
Koko ajan samaan aikaan lasten kanssa ollut enemmän kuin 1 koira ja kaikki mennyt yhtä kertaa lukuunottamatta paremmin kuin hyvin yli 15 vuotta.
Mutta en välttis neuvo tekeen niinkuin me tehtiin.
Oma kokemus oli sen verran vahva että luotin tieto-taitooni ja sain neuvoa ja apua sellaisilta joilla usemman kymmenen vuoden kokemus.Kuinkakohan moni näistä vastanneista on ihan käsi koiran kanssa kun piikki on oikea ratkasu. On varmaan niiden tilanteessa kun koiratietous näyttää olevan puhdas nolla.
Jos teillä koira oikasti olisi purrut lasta pahasti niin enpä usko, että koira olisi jäänyt tai sitten olisi ollut jo lastensuojelullinen asia.
Mutta siis koirahan puree pieniä lapsia yleensä kasvoihin, koska ne ovat koiran tasolla ja silloin melko pienikin purema voi jättää todella pahat arvet tai puhkaista silmän. Voihan koirien kanssa toki ottaa riskejä, mutta onko lapsensa hyvinvoinnista vastaavilla vanhemmilla oikeutta alististaa lastaan vaaralle vain koska koirasta luopuminen on todella tuskallista. Senhän takia se koira pidetään, ettei vain voida luopuakaan siitä eikä siksi, että ollaan niin hyviä koiranpitäjiä, että pärjätään koiran kuin koiran kanssa vaikka on lapsia. Kyllä vastuunsa tunteva vanhempi tietää, ettei pureva koira kuulu lapsiperheeseen, koska tilanteita tulee eikä aina pysty vahtimaan. Hyvä koirankasvattaja tuntee vastuunsa ja tietää milloin koirasta on aika luopua, oli se uusi koti tai piikki (ja osaa näistäkin valita sen oikean sekä ihmisille että koiralle parhaan vaihtoehdon).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira on tärkeä olento siinä missä ihminenkin, eikä mikään piikille vieminen ole "inhimillinen" vaihtoehto juuri koskaan. Iso koira on tuon ikäisenä vielä pentu ja hyvin koulutettavissa. Jos itse ei halua siihen vaikkapa koirakouluttajan avustuksella perehtyä, tulee koiralle etsiä kotia jossa näin tehdään. Omistaja on vastuussa koirasta ja on täysin sairasta ajatellakaan terveen koiran tappamista!
Suosittelisin myös lasten kasvattamista elämiseen koiran kanssa. On luonnollista, että koira lähtee vaikkapa juoksuun säntäävän lapsen perään. Koira toimii vain vaistojensa mukaan. Omaa reviiriään ja tavaroitaan puolustava jatkaa toimintaansa jos kokee sen tarpeelliseksi. Lasten täytyy osata käyttäytyä siten, että koira ei provosoidu ja lisäksi aikuisen täytyy aina olla paikalla kun koira ja lapsi ovat yhdessä. Aivan pienten lasten ei kannata yksinkertaisesti olla koiran lähellä ollenkaan. Näin suojellaan sekä koiraa että lasta.
Ja monille typerille ihmisille tiedoksi: Pureva koira ei ole mielenvikainen vaan käyttäytyy luontonsa ja ympäristönsä määrittelemällä tavalla esimerkiksi juuri lelujen pois ottamiseen. Ihminen ei siis ole kertonut koiralle tarpeeksi ymmärrettävällä tavalla kuinka tilanteessa tulee ihmisten mielestä käyttäytyä.
Lelut otetaan koiralta etukäteen opetetulla irroittamiskäskyllä, ei ottamalla niitä koiran suusta. Johtajuus on pielessä jos irti-käskyn omaava koira ei tottele ja ihminen hölmö jos menee siihen kättään työntämään, tässä tapauksessa siis vastuullinen aikuinen, ei lapsi jonka annetaan näin toimia.
Toivoisin aloittajalle hiukan selkärankaa huolehtia perheenjäsenistään, niin eläin- kuin ihmislapsistakin. Ihan näin positiivisella mielellä.
Koira ei osaa mieltää, onko joku lelu hänen vai lapsen, on ollut teillä aika vähän aikaa. Ja koira pitää lapsia arvojärjestyksessä selvästi alempina.
Ihan aluksi sinun pitäisi huolehtia, että lapset eivät ota koiralta mitään, ennen kuin se tottelee hyvin sinua ja sinun käskyjäsi. Sitten kannattaa alkaa vahvistaa lasten asiaa laumassa, mm. lapsi voi antaa koiralle ruuan valvonnassasi niin, että komentaa koiran ensin istumaan ja odottamaan, antaa ruuan ja sitten vapaa-käsky. Lasten auktoriteettiä on vahvistettava johdonmukaisesti, lue vaikka joku opus koirista ja laumajärjestyksestä...
Tuo esineen pois ottaminen ei ihan heti lapsille kuulu, sillä siinä on vaaransa, kun koira on mielestään oikeassa.
Koira on tullut teille vähän myöhään, paras leimautumisaika on jo mennyt ohitse 10 kk iässä, ja teettää vain vähän enemmän työtä.
Toisaalta, meilläkin on saksanpaimenkoira, joka oli vauvan tullessa taloon ihan aikuinen, eikä koiralle ole tarvinnut vääntää rautalangasta sitä, mihin asemaan vauva tai tämänhetkinen taapero talossa kuuluu. Luulen, että kun koira on oikein koulutettu, se kyllä tajuaa isäntäväen esimerkistä, että miten ketäkin kohdellaan...
Ja monille typerille ihmisille tiedoksi: Pureva koira ei ole mielenvikainen vaan käyttäytyy luontonsa ja ympäristönsä määrittelemällä tavalla esimerkiksi juuri lelujen pois ottamiseen. Ihminen ei siis ole kertonut koiralle tarpeeksi ymmärrettävällä tavalla kuinka tilanteessa tulee ihmisten mielestä käyttäytyä.
Sulle tiedoksi, että kyllä pureva koira saattaa olla luonnevikainenkin. Ja oli puremisen syy mikä tahansa, koira joka on kerran lasta purrut EI sovi lapsiperheeseen, oli puremisen syy mikä tahansa. Oli se sitten koiran omistajan huolimattomuus tai koiran luonnevika. Mikä on tapahtunut on tapahtunut ja silloin aikuinen vastuullinen koiranomistaja tietää, että tämä koira voi purra uudellen eikä altista lastaan enää koiran puremalle. Niin pahoja koiran puremia olen lapsilla nähnyt, etten ikinä ymmärrä miten kukaan pitää jo kerran lasta purrutta koiraa lapsiperheessä enää. Vanhemmilla on vastuu oman lapsensa hyvinvoinnista eikä sen hyvinvoinnin edelle saa mennä yksikään koira. Koira ei saa olla omaa lasta rakkaampi. Niin se vain on. Vaikka itsekin koiriani rakastan erittäin paljon niin lapset menee aina edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä poika on 2,5v ja koira 6kk. niitä ei voi jättää kahden koska koira arvaamaton. nyt käymme koirakoulussa , jos se ei auta niin koira annetaan maalle jossa ei nää muita ihmisiä tai piikille. elokuuhun asti siis armonaikaa.
pitäisi aina näyttää lääkärisää. Eläimen puremasta tulee helposti verenmyrkytys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja lapsen sormi kannattaa näyttää lääkärillä.
Meillä koira on ollut jo ennen lasten syntymää, siis 9 vuotta, ja jos nyt edes murisisi saatikka näykkäisi jompaa kumpaa lapsistamme, niin se olisi ajolähtö koiralle. Vaikka koira onkin meille rakas, niin tuollaista käytöstä ei suvaita, lasten turvallisuus on kuitenkin etusijalla.
Itse en ottaisi lapsiperheeseen koskaan löytökoiraa...
Minulla käy mielessä, että mitä jos antaa aikaa ja tapahtuu jotain isompaa/peruuttamatonta, kuten puree pienimmältä sormen irti tai jotain kamalaa?
Ei tuo aikuisille rähise ja on muuten ihan lälly, mutta arvaamattomuus on hirveän iso miinus.
Kun ei mistään voi tietää oliko kerta viimeinen vai vasta alkusoittoa. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jälkeä jopa isommalle lapselle.Mun tyttöä puri mielenvikanen koira päähän,tai paremminki raateli!!
En missään tapauksessa ottaisi itselle sellaisia - ikinä ei tiedä mitä saa. Etenkään lapsiperheeseen eivät löytökoirat kuulu. Koiran pitäisi oppia paikkansa lauman alimpana ja irti-komento. Onko se haastanut teitä vanhempia, yrittänyt murista tai näykkiä? Kuinka paljon olette tuota irti-käskyä harjoitelleet?
Varmaan olisi parempi hankkia koiralle uusi perhe, mielellään kokenut koiraperhe ja mielellään ilman pieniä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pentukoira on kasvatettu jos nyt jo tosissaan puree lasta? Ettekö ole osanneet opettaa sille paikkaa laumassa? Nää löytökoirat on erikseen, sellasta en ees ottais ku niiden taustoja ei tiedä.
Ja koiranpuremaa ei pidä ominpäin alkaa teippailemaan kiinni!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira ei saa purra. Jos kyseessä olisi pari kuukautta vanha "vauvakoira" joka testailee hampaitaan leikkiessä juttu ois eri, mutta nuo tilanteet kuulostavat huolestuttavilta. Eli ei sovi tuo koira lapsiperheeseen. Jos otatte jossain vaiheessa uuden koiran, unohtakaa nuo löytökoirat. Eivät välttämättä ole paras vaihtoehto lapsiperheeseen. Kunnon kasvattajalta hyväluontoinen pentu, kyllä koira ja lapset voivat olla parhaita ystävyksiäkin.
Osaatteko kouluttaa sitä? Koiran rokotuksien hoitaminen jne ei ole koiran kouluttamista. Menkää koirakouluun tms, mikäli kyseessä on haastava koira täytyy olla tietämystä kuinka se koulutetaan. Koira on vielä nuori ja mikäli sitä ei ole pentuiässä koulutettu, niin eihän se tiedä miten toimia. Kouluttaminen vie aina aikaa.
En puolustele asiaa, eli mikäli koira ei opi tavoilla ja on vaaraksi niin koirasta pitää tietenkin luopua. Minkä rotuinen koira on? Koirakouluun tai muun "asiantuntija" avustuksella kuulette nopeasti onko koirasta vielä saatavilla "perhekelpoista".
Meillä on hyvin pieni koira, joka on hyvin kiltti ja tulee toimeen lasten ja vauvan kanssa. Siitä huolimatta seuraan sen käytöstä, koska koira toimii vaistojen ja refleksien mukaan joten joissakin tilanteissa se voi olla arvaamaton, vaikka on koulutettu ja "osaa käyttäytyä".
Me otettiin koska ns. sijaiskoti kertoi koiran olevan sinut lasten kanssa, samoin kissojen (meillä 1 kissa). Tosin nythän koiralla vasta alkaa luonne enemmän näkyä kun on uhmaa ym. joten voi olla, että sijaiskodissa tilanne on ollut aidosti toinen, mutta koiran luonne alkaa vasta nyt tulla esiin.
En vaan tiedä mitä koiralle tekis... :( Harmittaa todella paljon lasten ja koiran itsensäkin takia.
Lääkärin menemisen tarpeen osaan kyllä itse tarkistaa koska olen sairaanhoitoalalla ja menemme mikäli jotakin ongelmaa ilmenee. Nyt se on putsattu ja painoside laitettu. Tyttö katselee lastenohjelmia rauhallisena. En usko, että ongelmia tulee, mutta lähinnä siis mietityttää tuleva koiran kanssa.
siis näykkii ei pure... jos poika juoksee innoissaan niin juoksee rinnalla ja nappaa hihasta. ei ole purrut eikä edes naarmua tehnyt mutta silti en jätä samaan tilaan kaksin...
Me otettiin koska ns. sijaiskoti kertoi koiran olevan sinut lasten kanssa, samoin kissojen (meillä 1 kissa). Tosin nythän koiralla vasta alkaa luonne enemmän näkyä kun on uhmaa ym. joten voi olla, että sijaiskodissa tilanne on ollut aidosti toinen, mutta koiran luonne alkaa vasta nyt tulla esiin.
En vaan tiedä mitä koiralle tekis... :( Harmittaa todella paljon lasten ja koiran itsensäkin takia.
Lääkärin menemisen tarpeen osaan kyllä itse tarkistaa koska olen sairaanhoitoalalla ja menemme mikäli jotakin ongelmaa ilmenee. Nyt se on putsattu ja painoside laitettu. Tyttö katselee lastenohjelmia rauhallisena. En usko, että ongelmia tulee, mutta lähinnä siis mietityttää tuleva koiran kanssa.
Vai on koiralla nyt uhmaa...
Ole aikuinen ja vie tuo koira piikille. Sitten myöhemmin mietitte tarkkaan, että minkälaisen koiran otatte ja otatteko ollenkaan.
Mitäs sitten jos koira ottaa kiinni kasvoista ja jää pysyvät jäljet tai vielä pahempaa kurkusta ja lähtee lapselta henki.
Miehesi on oikeassa.
Anna koira pois. Olette varmasti yrittäneet parhaanne mutta tuossa tilanteessa löytökoiran,tai vähänkään näykkivän koiran pitäminen on teille aika hankalaa.
Puremajäljet voivat aiheuttaa hengenvaarallisia tulehduksia varsinkin pienelle lapselle, sen hoitajana tiedät.Tuskin myöskään halua lapsellesi pysyviä arpia esim. kasvoihin-vallankaan kun hän ei vielä itse asiasta voi päättää/asiaan vaikuttaa.
Mielipiteeni:Ilmoitus vaikka nettiin, kun soittoja tulee kerro tilanne REHELLISESTI-pahoine ja hyvine puoline koirasta. Pyydä myös koirasta edes pieni maksu,ostajan yhteystiedot ja pidä yhteyttä varmistuaksesi että koiranne pääsi hyvään kotiin.
Nauttikaa hetki ihan vaan perhe-elämästä, lasten kasvusta, antakaa ajan kulua hetki ja ottakaa sitten, pahimman surun ja ikävän koirastanne häivyttyä ja kaikkia kivoja rotuja katseltuanne ja niihin tutustuttuanne lapsille ja itsellenne sopiva,kiva koirakaveri:)Tsemppiä ja jaksamisia jatkoon!:)