Voiko ihminen olla kiinnostava jos hänellä on tylsä elämä?

Kiinnostavaa aloitusta et ainakaan saa aikaiseksi.

Monille taitaa olla. Kauneimmat ajatukset olen yleensä löytänyt niiltä, ketkä ei juokse päättömästi suorittamassa elämäänsä.

Ei oikein ole puheenaiheita jos ei tee mitään. Onhan se silloin tylsää. Vanhemmalla iällä muistellaan menneitä enimmäkseen ja puhutaan sairauksista. Tylsää sekin on.

Kaikkien elämä on joskus tylsää. Aina eteenpäin kuitenkin suunta.

Kiinnostavuus on katsojan silmissä.

Minulla on varmaan joidenkin mielestä tylsä elämä, mutta omasta mielestäni se on oikein mukavaa ja antoisaa. Käyn töissä, kaupassa, teen ruokaa perheelleni, puuhailen sisällä tai pihassa, joskus käyn kävelemässä, juttelen perheeni kanssa jne. tällaista tavallista tylsyyttä, mutta elämässäni on muutakin.

Esimerkiksi ihmissuhteet. Tutustun hyvin erilaisiin ihmisiin töiden kautta, sillä olen töissä vanhuspuolella ja siellä tulee paljon erilaisia mielenkiintoisia persoonia vastaan. Tykkään jutella ja minun kanssani jutellaan mielellään. Myös perheenjäsenet, heidän ystäväpiirinsä ja muut läheiset ihmiset ovat upeita ihmisiä, joiden kanssa on aina kiva keskustella lähes kaikesta, juttua riittää vaikka kuinka.

Sitten on äänikirjat, joita kuuntelen jopa tunteja päivässä. Kuuntelen paljon tietokirjoja ja niistä saa elämään ihan erilaista mielenkiintoista asiaa, jota on mukava tutkia ehkä tarkemminkin. Kirjojen maailmasta saa myös todella paljon erilaisia ihmisiä kiinnostavia keskusteluita aikaan halutessaan.

Tällaiset pienehköt asiat tekevät muuten tasapaksun tavallisen elämän vähemmän tylsäksi, jopa oikein mukavaksi.

Jos ihminen on keskustelutaitoinen ja asioista kiinnostunut, totta kai voi tylsää elämää viettävä ihminen olla mielenkiintoinen!

Jos taas ihminen puhuu paljon arkiasioista ja siitä mitä on tehnyt, on suppea elämä tietenkin tylsempi aihe.

Voi, jos on hyvä mielikuvitus.

Tottakai voi olla vaikka kuinka mielenkiintoinen keskustelukumppani ja voi kokea elämänsä tuhat kertaa mielenkiintoisemmaksi kuin se, joka lentää ja suorittaa mutta ei koskaan kykene pysähtymään minkään asian äärelle.

Ei se tekemisen määrästä ole kiinni, vaan siitä mitä on korvien välissä. 

Ajatukset, mielipiteet, pohdinnat.  elämän eri puolien  tutkiminen ja niistä keskustelu. Taivas on rajana.

Ihmisellä joka on sidottu vuoteeseen tai pyörätuoliin liikuntakyvyttömänä ja autettavan voi olla hyvinkin rikas sisäinen maailma jota jakaa toisen saman mielisen kanssa.

Hyvinkin vanha ihminen voi kokea elämänsä mielenkiintoiseski ja mielekkääksi rikkaan sisäisen maailmansa ansiosta. Ja se juuri pitääkin näitä tervaskantoja usein liikkeellä. Elämysten metsästäjät kaatuvat ensin, nämä senkun porskuttaa.

Olen yötyötä tekevä postityöntekijänainen joka harrastaa pörssitreidausta kaikki vapaa-ajat.

Hänellä voi olla mielenkiintoinen ajatusmaailma, vaikkei toteuta ajatuksiaan teoilla.

On totta, että ns alemmilla työpaikoilla ihmisten jutut on jotain älyllisesti vähemmän stimuloivaa.

Onneksi meillä on muutama fiksu yliopistopudokas/alanvaihtaja, ettei tässä ihan koe aivokuolemaa.

Minusta vähiten mielenkiintoinen ihminen on mekaanisesti harrastuksiaan (hienolta kuulostavia) toisensa perään suorittava "tehokas" ihminen. Keinotekoisesti luotua kiinnostavuutta.

Tylsyys loppuu siihen kun on kaksi ja yhdessä aletaan tekee kaikkea kivaa.Tylsyys katoaa siihen ja tylsän kuoren alta voi todella puhjeta mahtava persoona,kun on kaksi!Hyvä muistaa jokaisen koiraan ei karvoihin katsominen! Tuntematonta ihmistä voit luula tylsäksi. Siis näkö tutuasi. Jonka kanssa puhut tai kerrot huikeasta elämästä,olin etelässä taais menään lapiin hihtää ymm. Kun se tylsä sinusta ihminen , ei itse kerro mitään elämä pelkälle tutulle. On voinut juuri olla viikon parisissa ja matkalla myös talvi Lappiin hitää.Ei vain näe tarvetta korostaa itseän ja tekemistä muille ihmisille jotka pelkkiä tutuja.Some F.B/ Insta ei tee ihmistä aktiiviseksi,rikkaaksi,fiksusksi ymm.