Anoppilassa ruokailut lasten kanssa
Hei,
Meillä on 5v ja 2v lapset. Anoppi ja appi asuvat monen sadan kilometrin päässä. Olemme menossa kesälomareissulla sinne muutaman viikon päästä. Stressaa jo valmiiksi syömiset: lapset liikkuvat paljon ja ruokaa pitäisi olla n. 3-4h välein tai ovat kiukkuisia ja meno menee itkuksi ja huudoksi. Anopilla on tapana syödä aamupala n. 9-10 ja seuraavaksi ruokaa mietitään aikaisintaan 14 aikaan iltapäivällä. Ja huom mietitään eli silloin saatetaan lähteä vasta kauppaan. Lapset syövät 8 aamupalan ja lounas pitäisi olla VIIMEISTÄÄN klo 12.
Viimeksi yritimme olla kaukaa viisaita ja aloimme nopeasti puhumaan pitäisikö miettiä valmiiksi ruuat yms ja kyselimme vai oliko heillä suunnitelmia. Olisimme siis myös itse voineet käydä kaupassa ja laittaa. Tästäkös anoppi suuttui: hän sanoi miehelleni eli pojalleen että ei itse olisi IKINÄ kehdannut omalle Anopilleen alkaa tentata ruuasta vaan söi mitä tarjottiin. Olin tuosta vähän pöyristynyt kun tarkoitus ei ollut ahdistella tai olla tyly vaan pienten lasten kanssa niitä ruokia on parempi vähän etukäteen pohtia. Jää aikaakin oleiluun eikä tarvitse kuunnella nälkäkiukkuja.
Eli miten tällä kertaa voisimme toimia jos anoppi vetää herneet ruokakyselyistä? Lähdemmekö itse aina ravintolaan vai otammeko eväät mukaan vai kärsimmekö puoli päivää nälästä? Miten itse tekisit vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (26)
Ostaisin kaupasta omia ruokia ja kokkaisin lounaan tavanomaiseen aikaan. Jos ei sovi anopille, pakkaisin kamat ja lähtisin kotiin.
Tekisin puistoreissun jossain välissä, antaisin siellä lapsille välipalaa, enkä puhuisi anopille mitään.
Mitäs vässykkä miehesi ehdottaa? Miksi ei saa mammaansa kuriin?
Miksi edes kysyt? Ilmoitat aamupäivällä, että menemme lasten kanssa - mihin nyt menettekin, laivarantaan, torille, kotiseutumuseoon tms. - etkä selittele sen enempää. Reissussa käytte syömässä, kai siellä joku kahvilantapainen on, ja sitten anoppilaan päiväunille. Ja sitten kehut koko illan pitäjän hienouksia ja hehkutat, miten hienoa on, kun päästiin tänne.
Meillä sama juttu appivanhempien mökillä, aamupala klo 10 ja seuraavaksi grillataan klo 18. Ei oikein sovi pienille lapsillemme, joten otan heille omat pussipuurot ja hedelmät aamupalaksi ja sottel lounasta, jotain mikrossa lämmitettävää valmisruokaa. Välipalaksi vaikka jugurtit ja sitten syövät klo 18 grilliruokaa meidän kanssa. Ei tuo anoppi enää muista, että lasten on syötävä säännöllisesti.
Mulla on ollut aina ja lähes joka paikassa eväät mukana muksuilla. Ei ole käynyt mielessäkään, että joku pahoittaisi mielensä siitä.
Anopilla on anoppilan rutiinit. Ovatko pilttisi todella noin huippuunsa viritettyjä, että esmes tunnin viive aamupalalla saa koko korttitalon romahtamaan?
Otatte omia ruokia mukaan ja tarjoatte niitä lapsille lounaaksi. Ja laitat miehen hoitamaan tuommoiset ruoka-ajoista kyselyt jos miniän ei ole sopivaa mennä anopilta semmoista kysyä.
Vierailija kirjoitti:
Anopilla on anoppilan rutiinit. Ovatko pilttisi todella noin huippuunsa viritettyjä, että esmes tunnin viive aamupalalla saa koko korttitalon romahtamaan?
Ei se ole tunnista vaan jos heittää 2-3h niin kyllä se pienillä lapsilla on liian pitkä ruokailuväli. Eli jos väli on 4-6h. Ja kaipaan kyllä itsekin ruokaa mieluiten 3-4h välein.. t. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopilla on anoppilan rutiinit. Ovatko pilttisi todella noin huippuunsa viritettyjä, että esmes tunnin viive aamupalalla saa koko korttitalon romahtamaan?
Ei se ole tunnista vaan jos heittää 2-3h niin kyllä se pienillä lapsilla on liian pitkä ruokailuväli. Eli jos väli on 4-6h. Ja kaipaan kyllä itsekin ruokaa mieluiten 3-4h välein.. t. Ap
Minä en ole tarkka ruoka-ajoista, eikä meillä lapset ole siitä kärsineet. Joten voisin olla tuollainen anoppi. Sen kuin annat jotain evästä lapsillesi.
Ite varaisin syömistä lapsille ja antaisin sitä heille heidän ruokarytmin mukaan.
Ite oon tottunu melko tarkkaan rytmitykseen ruuassa. Miehen äidillä käydessä ruokarytmi taas on mitä sattuu. Otan sinne aina mukaan omia välipaloja joita syön tarpeen tullen eikä kukaan ole mitään huomauttanut.
Kysyt vaan, että milloin on ruoka-aika - käymme vähän ulkoilemassa. Jos se ei ole sopivaan aikaan, niin käytte syömässä jossain jotain, ravintolassa tai käytte kaupasta jotain, minkä syötte ulkosalla. Omia eväitäkin voi syödä, jos ne pystyy anopin näkemättä syödä, turha kaivella verta nenästä laittamalla lapsille ruokaa.
Joskus on syötetty lapset hesellä, kun ei oikein muutakaan sopivaa ruokapaikkaa löytynyt, mistä olisi saanut pikaisesti saanut ruoan. Joskus on syöty jäätelöt ja joskus karjalanpiirakoita kaupasta.
No tuo anopin aikatauluhan on ihan ok kun lisäät vaan väliin lounaan taikka tukevamman välipalan silloin puolilta päivin. Sitten lapsilla alkaa olla sopivasti nälkä taas kahden jälkeen kun muilla on eka ruoka aamupalan jälkeen.
Millainen äiti edes ajattelee vaihtoehtoa kärsiä puoli päivää nälässä? Kumpi onkaan tärkeämpää, olla mieliksi anopille vai huolehtia siitä, että lapset eivät kärsi?
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes kysyt? Ilmoitat aamupäivällä, että menemme lasten kanssa - mihin nyt menettekin, laivarantaan, torille, kotiseutumuseoon tms. - etkä selittele sen enempää. Reissussa käytte syömässä, kai siellä joku kahvilantapainen on, ja sitten anoppilaan päiväunille. Ja sitten kehut koko illan pitäjän hienouksia ja hehkutat, miten hienoa on, kun päästiin tänne.
Muutkin harrastavat näitä menoja kuin me. Anoppi ei myöskään lainkaan ymmärrä mitä huvia on käydä jossain vesipuistossa, kun tuossa olisi ihan ilmainen (äkkisyvä kivinen) rantakin uimataidottomille lapsille.
-Ohis-
Pakkoko on mennä kenenkään lihapatojen äärelle vielä passattavaksi.
No ostat lapsille omia ruokia ja annat niitä kun tulee nälkä. Harvinaisen tyhmä anoppi sulla, jos ei tajua, että lapsilla voi olla eri aikaan nälkä. Onko miehes yhtä daiju?
Vierailija kirjoitti:
Pakkoko on mennä kenenkään lihapatojen äärelle vielä passattavaksi.
Onneksi on koronan varjolla pystynyt välttämään nuo vuosittaiset pakkopullavierailut.
Syötät lapsesi eväillä ja sillä hyvä.
Jos se ei käy niin lähtekää pois.