Milloin pitäisi ymmärtää jäädä saikulle työuupumuksen ja masennuksen vuoksi?
Olen niin uupunut, ettei työn teosta tule mitään. Päivät menevät ihan hukkaan. Muisti ei toimi ja ajatus takkuaa. Kuljen hitaalla, ihan kuin hidastetussa filmissä. En tajua mistään mitään, eikä mikään jää päähän. En ymmärrä lukemaani ja luen samaa kohtaa yhä uudelleen ja uudelleen. Tehtävälista senkun kasvaa ja tuntuu, etten ikinä selviä kaikesta. Väsyttää niin paljon, että on pakko ottaa parin tunnin torkut välillä, mutta en pysty nukahtamaan. Työterveydessä diagnosoivat työuupumuksen ja masennuksen, mutta ei katsottu, että olisin sairasloman tarpeessa.
Milloin sinulle on määrätty sairaslomaa työuupumuksen/masennuksen vuoksi?
Kommentit (34)
Olin jo pitkään käynyt ylikierroksilla. Yritin sinnikkäästi mutta yhtenä aamuna en vain päässyt enää ylös sängystä. Ei ollut vaihtoehtoa...
mene lääkäriin heti kuulostaa jo pahalta. jos töihin meneminen on kamala ajatus,on burn out jo liian pitkällä.
Ap on töitä vieroksuva luuseri. Turhaa itkemistä.
Parempi että otat loparit ja jätät työt meille työkykyisille työttömille
Vierailija kirjoitti:
Ap on töitä vieroksuva luuseri. Turhaa itkemistä.
Olet varmasti upea ihminen.
Kerroin olevani itsetuhoinen. Koskaan ei tarvinnut töihin palata. Eläkkeellä elelen.
Mullapa on ollut 20 vuotta kestävä masennus, välillä vakava ja välillä keskivaikea. Kaikki mahdolliset hoidot kokeiltu, paitsi sähköhoito. Enpä päässyt edes kuntoutusrahalle. Miten ihmeessä jotkut tuntuvat pääsevän niin helposti työkyvyttömyyseläkkeelle ja toiset eivät sitten millään, vaikka olisi täysin työkyvtön ollut jo vuosia.
Vierailija kirjoitti:
mene lääkäriin heti kuulostaa jo pahalta. jos töihin meneminen on kamala ajatus,on burn out jo liian pitkällä.
Olin jo lääkärissä, mutta eivät ottaneet tosissaan. Työterveyslääkäri jäämässä kesälomille, joten ei ole kohta ketään, kelle mennä...
Ap
vaikea saada sairaslomaa mutta ota vaikka palkatonta, kerro töissä että sulla terveys ongelmia pidät viikon palkatonta. työterveys usein ei anna lomaa, vaikka toinen jo lähtemäs pois töistä uupumuksen takia,yritä julkiselta ja psykiatrisellta puolelta.ymmärtävät ehkä puolueettomimmin.
itse oon joskus irtisanonut kun työterveys ei antanut sairaslomaa. menin sit kilpailijalle töihin.heidän menetys.
Jaa niin en tiedä. Minulla todettu joka kerta masennus kun jossain olen kontaktissa ollut terkalla viimeiset 25 vuotta. Ei mitään sairaslomia silti. Vuosia menty kuvailemissasi fiiliksissä. Hoitaja olen, mutta eipä kai sillä työn jäljelläkään tänä päinä lie väliä.
Vierailija kirjoitti:
Mullapa on ollut 20 vuotta kestävä masennus, välillä vakava ja välillä keskivaikea. Kaikki mahdolliset hoidot kokeiltu, paitsi sähköhoito. Enpä päässyt edes kuntoutusrahalle. Miten ihmeessä jotkut tuntuvat pääsevän niin helposti työkyvyttömyyseläkkeelle ja toiset eivät sitten millään, vaikka olisi täysin työkyvtön ollut jo vuosia.
Ehkä 20-vuotinen vakava masennus ei kuulosta uskottavalta? Pitäisi olla parempia jaksoja välissä... sellaisia, jolloin ei vaivaa kuin korkeintaan pitkäaikainen masennus.
Helsingin Sanomissa oli 23.5. artikkeli otsikolla "Elintavat ajavat ahdistuksen hurjaan kasvuun". Mielenkiintoinen artikkeli, jossa kerrotaan tieteellisiin tutkimuksiin nojaten, kuinka ahdistus on paljon muutakin kuin mielen ilmiö. Se kumpuaa hyvin usein kehosta ja sen häiriöistä.
"Tietyt ihmiset kärsivät todennäköisemmin ahdistuneisuudesta, kuten painoindeksin perusteella ylipainoiset, tupakoitsijat, vähän liikkuvat, huonosti nukkuvat ja epäterveellisesti syövät."
Ehdotan, että ap aloittaa tekemällä muutoksia fyysiseen hyvinvointiinsa ja sitä kautta kohentaa työkykyään.
Hankalampi homma, jos pyörittää maatilaa, pienyritystä tms.
Vierailija kirjoitti:
Hankalampi homma, jos pyörittää maatilaa, pienyritystä tms.
Kerran oli masennus päällä keväällä, ajattelin, että kyllä se siitä helpottaa, kun pellolle pääsee.
Ei helpottanut. Oli muuten pitkä kevät, jouduin pakottamaan itseni jokaiseen työtehtävään.
Hankinkin jo sopivaa köyttä...
Kesällä hakeuduin tk-lääkärille, joka kirjoitti lääkereseptin ja järjesti ajan psyk. sh:n juttusille.
Pääsin pahimman yli.
Vierailija kirjoitti:
Helsingin Sanomissa oli 23.5. artikkeli otsikolla "Elintavat ajavat ahdistuksen hurjaan kasvuun". Mielenkiintoinen artikkeli, jossa kerrotaan tieteellisiin tutkimuksiin nojaten, kuinka ahdistus on paljon muutakin kuin mielen ilmiö. Se kumpuaa hyvin usein kehosta ja sen häiriöistä.
"Tietyt ihmiset kärsivät todennäköisemmin ahdistuneisuudesta, kuten painoindeksin perusteella ylipainoiset, tupakoitsijat, vähän liikkuvat, huonosti nukkuvat ja epäterveellisesti syövät."Ehdotan, että ap aloittaa tekemällä muutoksia fyysiseen hyvinvointiinsa ja sitä kautta kohentaa työkykyään.
Minä olen juuri tuollainen huonosti nukkuva, vähän liikkuva ja epäterveellisesti syövä, mutta minulla tuo ei ole syytä vaan seurausta. Työnantaja (valtio) edellyttää noin 10 tunnin työpäiviä ja usein myös viikonlopputöitä (ylityömääräyksen saa toki, mutta viikkolepo jää lyhyeksi). En siis ehdi liikkumaan, lounastaukoni on max 15 min eli syön sitä, mitä sattuu jääkaapista löytymään ja uni on huonoa, koska työt pyörivät mielessä koko ajan.
Työnantajan mielestä kyse on siitä, että en osaa hallita työaikaani, vaikka koko tiimini (joka on samassa tilanteessa) osaa heti sanoa, että meillä on ehdottomasti liikaa töitä. Tätä on sitten yritetty paikata konsultilla, joka ei tiedä työstämme mitään ja siten työtaakka lisääntyy, kun joudumme hänetkin perehdyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Helsingin Sanomissa oli 23.5. artikkeli otsikolla "Elintavat ajavat ahdistuksen hurjaan kasvuun". Mielenkiintoinen artikkeli, jossa kerrotaan tieteellisiin tutkimuksiin nojaten, kuinka ahdistus on paljon muutakin kuin mielen ilmiö. Se kumpuaa hyvin usein kehosta ja sen häiriöistä.
"Tietyt ihmiset kärsivät todennäköisemmin ahdistuneisuudesta, kuten painoindeksin perusteella ylipainoiset, tupakoitsijat, vähän liikkuvat, huonosti nukkuvat ja epäterveellisesti syövät."Ehdotan, että ap aloittaa tekemällä muutoksia fyysiseen hyvinvointiinsa ja sitä kautta kohentaa työkykyään.
Hallooti haloo, kumpi tuli ensin? Olisiko sittenkin sellainen simppeli näkökulman vaihdos paikallaan: ahdistus ajaa lääkitsemään itseään esim syömällä ja tupakoimalla ja totta totta, aiheuttaa uniongelmia.
Mene uudestaan lääkäriin. Lääkäripelissä sitkeimmät pärjää.
Ei ihme. katso kellon aikaa jolloin aloituksesi olet lähettänyt. Jos ollaan työ elämä ? On uni ja päivärytmi. Netissä ei roikuta enää valittamassa kello: 22.46
Ehdottaisin, että ensimmäisenä varaat esimiehellesi jutteluajan. Kerro, että tarvitset häneltä apua töiden priorisointiin. Samassa yhteydessä kerrot, että tällä hetkellä sinusta tuntuu, että työkuormaa on tällä hetkellä liian suuri jaksamiseesi nähden ja toivoisit sitä hetkellisesti vähemmäksi. Voit ehdottaa, että tekisit esimerkiksi lyhyempää työpäivää x aikaa, nelipäiväistä työviikkoa tai olisit esimerkiksi 2 viikkoa palkattomalla vapaalla. Mikäli esimiehesi on sellainen kuin heidän tänä päivänä oletetaan olevan, pystytte keskustelemaan asiasta ja yhdessä löytämään ratkaisun. Te voitte myös yhdessä ottaa yhteyttä työterveyteen ja keskustella mahdollisesta sairauslomasta. Mikäli esimiehesi jostain syystä on sellainen, ettet pysty keskusteluun tai lähinnä hän ei pysty, on tilanne se, että työpaikalla on sen verran perustavaa laatua oleva ongelma, että tilanne ei sairauslomalla parane. Alat etsiä uusia hommia.
Jospa vain liioittelet. Masentuneena asiat näyttävät pahemmilta kuin ovatkaan