Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
G: muuta, jotka ei juhli esim 40v juhlia, tai lapsen yo-juhlia ei pidetä, kun ei ole ketään, joka tulisi? "Uusi" paikkakunta
06.06.2022 |
Eli 5 vuotta asuttu täällä, eikä ketään ystäviä. Miehellä joukkueharrastus, pääsee esim terassille kesällä. Mutta itse olen yksinäinen.
Hitaasti lämpeävä, alussa hiljainen. En harrasta kuin lukemista, uintia, pyöräilyä ja kävelyä.
Kommentit (45)
Mä olen asunut täällä jo 41v ja kun täytin 40v ei ollut ketään kenet kutsua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä mutta kuulostaa tavallaan ihanalta, juuri tuollaisia juttuja en haluaisi, ovat vain velvollisuuksia. Toki toivoisi että sekä lapsilla että itsellä olisi mahdollisuuksia löytää ystäviä esim harrastuksiin ja puuhiin ja yleiseen olemiseen. Mutta jos todella toivotte, niin eivätkö jotkut sukulaiset voisi tulla junalla tai kotimaan lennolla?
Minulla on vähän sama, tosin olen asunut uudella paikkakunnalla vasta puoli vuotta. Minun aiempaan joukkueharrastukseeni ei täällä ole joukkuetta, normaalisti olen aina sen kautta tutustunut uusiin ihmisiin. Punttisalilla taas käy lähinnä pelkästään miehiä. Missä aikuinen ihminen voi tavata uusia ystäviä, tai edes kavereita?
Mä en pitänyt 50-vuotisjuhlia. Ei ollut ketään tuttua, jota kutsua. Eikä ole edes mikään uusi paikkakunta. Siskon perhe ja vanhemmat kävivät kahvilla. Mulla on pari ystävää, mutta he eivät "ehtineet" kahville.
Mä en osaa olla huomion keskipisteenä ja olen jonkin verran epävarma ja ujo, joten minulla ei ensinnäkään ole isoa kaveripiiriä. Lisäksi tuon ensimmäiseksi mainitun syyn takia en osaa "emännöidä" omia juhliani, joten kaikki pyöreät juhlat tähän asti on menty "pyydetään lähisuku kakkukahveille" -meiningeillä. Tuskin 5-kymppisistänikään tulee muutaman vuoden päästä sen kummoisempia juhlia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se siihen liittyy ettei voi juhlia jos on muuttanut? Ennen koronaa kävimme mm häissä n 500 km päässä, tasavuosisynttäreillä 500 km päässä ja lakkiaisissa n 300 km päässä. Ootko kokeillut kutsua, että tulisivatko?
Toisaalta minä ja mieheni ei kumpikaan juhlittu 50v synttäreitä koska olivat korona-aikana. Minä en olisi juhlinut muutenkaan. Ymmärrän kyllä jotku 70v synttärit, mutta 50v en juhli muutoin kuin että omat lapset saa kakkua.
Lähisululaisilla ei ole varaa matkustaa yhden juhlan vuoksi.
Lapsille tämä on surullista, muistan itse lapsuudesta monet kyläilyt muissa lapsiperheissä, mummola kesät jne
Lapseni eivät ole tällaista kokeneet, olla n lähinnä uimassa tai puistoissa tai kotona.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten sukulaiset tai onko ystäviä kauempana? Omiin lakkiaisiini tuli pari sukulaista 500km päästä, muut sukulaiset ehkä parin sadan kilometrin päästä. Muuten oli vain oma perhe. Emme tunteneet paikkakunnalla oikein ketään.
Perheen kesken vietetyt juhlat ovat kivoja, kun voi panostaa kunnolla, ei tarvitse stressata ja jännittää.
Emme päässeet yhden läheisen yo-juhliin, mutta saimme koulun juhlan striimattuna puhelimeen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukulaisia 600km päässä.
Harmittaa, vaihtoehtoina on sukulaiset ja ystävät ja työttömyys TAI työt ja yksinäisyys perheen kesken.
Ap
Aikuisena en ole viettänyt koskaan syntymäpäiviä. Yo- ja rippijuhliin kutsutaan tietysti sukulaisia eikä randomia porukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asunut miehen kotipaikkakunnalla 35 vuotta ja pakosti olen tutustunut ihmisiin. Minulla ei ole mitään tarvetta kutsua näitä ihmisiä kotiini ja juhliini. Niihin kutsun sukulaiset ja ystävät.
En ymmärrä miten i nämä muuttajat ei osaa hankkia ystäviä. Itse en edes kaipaa uudella paikkakunnalla ystäviä, mutta osallistun lasten takia aktiivisesti koulun ja harrastustapahtumiin. Lapsilla onkin kavereita ja kyläilypaikkoja. Se riittää minulle. Omat ystäväni ovat opiskelijalta ja sitten pidämme sisarusten perheiden kanssa yhteyttä vaikka välimatkaa onkin se 400-550 km.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten i nämä muuttajat ei osaa hankkia ystäviä. Itse en edes kaipaa uudella paikkakunnalla ystäviä, mutta osallistun lasten takia aktiivisesti koulun ja harrastustapahtumiin. Lapsilla onkin kavereita ja kyläilypaikkoja. Se riittää minulle. Omat ystäväni ovat opiskelijalta ja sitten pidämme sisarusten perheiden kanssa yhteyttä vaikka välimatkaa onkin se 400-550 km.
Entäs jos ei ole lapsia? Missä niitä ihmisiä sitten tapaa?
Yo-juhliin kutsutaan sukulaiset muualtakin kuin kotikaupungista.
Vierailija kirjoitti:
Lähisululaisilla ei ole varaa matkustaa yhden juhlan vuoksi.
Lapsille tämä on surullista, muistan itse lapsuudesta monet kyläilyt muissa lapsiperheissä, mummola kesät jneLapseni eivät ole tällaista kokeneet, olla n lähinnä uimassa tai puistoissa tai kotona.
Ap
Tämän takia olisi hyvä, jos vanhemmat osaisivat mennä mukavuusalueen ulkopuolelle, ottaa vähän itseään niskasta kiinni ja hankkia sitä sosiaalista elämää.
Haluaako joku lapselleen sellaiset lapsuusmuistot, että kökittiin vaan, ei ollut mitään sosiaalista elämää ja äiti oli aina yksin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten i nämä muuttajat ei osaa hankkia ystäviä. Itse en edes kaipaa uudella paikkakunnalla ystäviä, mutta osallistun lasten takia aktiivisesti koulun ja harrastustapahtumiin. Lapsilla onkin kavereita ja kyläilypaikkoja. Se riittää minulle. Omat ystäväni ovat opiskelijalta ja sitten pidämme sisarusten perheiden kanssa yhteyttä vaikka välimatkaa onkin se 400-550 km.
Entäs jos ei ole lapsia? Missä niitä ihmisiä sitten tapaa?
Töissä, omissa harrastuksissa, paikallisissa tapahtumissa, koirapuistossa . Jotkut ihmiset jopa ystävystyy naapurinsa kanssa.Kun osallistuu aktiivisesti ,ystäviä ja tuttavia löytyy. Toki se vaatii vuotovaikutustaitoja eli osaa puhua ja kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten i nämä muuttajat ei osaa hankkia ystäviä. Itse en edes kaipaa uudella paikkakunnalla ystäviä, mutta osallistun lasten takia aktiivisesti koulun ja harrastustapahtumiin. Lapsilla onkin kavereita ja kyläilypaikkoja. Se riittää minulle. Omat ystäväni ovat opiskeluajalta ja sitten pidämme sisarusten perheiden kanssa yhteyttä vaikka välimatkaa onkin se 400-550 km.
Entäs jos ei ole lapsia? Missä niitä ihmisiä sitten tapaa?
Töissä, omissa harrastuksissa, paikallisissa tapahtumissa, koirapuistossa . Jotkut ihmiset jopa ystävystyy naapuriensa kanssa. Kun osallistuu aktiivisesti ,ystäviä ja tuttavia löytyy. Toki se vaatii vuorovaikutustaitoja eli osaa puhua ja kuunnella. Korjattu
Vierailija kirjoitti:
Sukulaisia 600km päässä.
Harmittaa, vaihtoehtoina on sukulaiset ja ystävät ja työttömyys TAI työt ja yksinäisyys perheen kesken.
Ap
Ei, kyllä se on vaihtoehto hankkia niitä tuttavia uudelta paikkakunnaltakin. Kotoako niiden pitäis sua tulla hakemaan?
Alue: Aihe vapaa
Ikävää, jos et saa ystäviä, mutta käytkö missään? Kerrot miehen harrastuksesta, muttet omastasi. Jos sinulla ei ole harrastuksia, miksi ei ole? Ei kai kukaan saa ystäviä niin, ettei tee mitään muuta kuin käy yksin urheilemassa.
Sitten kun lähdet jonnekin harrastamaan ja ihmisten ilmoille, et voi olettaa, että muut automaattisesti tekevät kaiken ystävystymisen, kun sinä olet hiljaa. Sinun täytyy tulla puoltiehen vastaan. Kuinka usein sinä lähestyt hiljaista ja vetäytyvää ihmistä?