Paljonko se oppikoulu maksoi nykyrahassa?

Kun aina sanotaan ettei työläisillä ollut varaa laittaa lapsiaan kouluun. Itse pystyisin duunarina maksamaan n. 5 tuhannen euron vuosimaksut kun säästäisin kunnolla. Lainalla menisi ehkä enemmänkin, mutta sitten pitäisi olla täysin varma että nousu yhteiskunnan portailla on tiedossa lapselle sen koulun kautta.

Sitä en osaa sanoa mutta lukukausimaksut, kirjat ym. Tarvikkeet. Kansakoululaisilla makston hammashoito ja terveystsrkastukset, ei oppikoululaisilla.

Oppikouluja oli harvassa, maaseudun lapsilla lisäksi asumismenot koulukaupungissa.

Tämä kyllä kiinnostaisi.

Mun veli sai vapaaoppilaspaikan. En muista perusteita. Olin niin pieni etten tajunnut muuta kuin että se oli hyvä juttu.

Lukukausi maksu oli minun aikoinani keskipalkkaisen duunari-isäni netto kuukausipalkasta 10%. 2x vuodessa, linja-auto lippu 50 matkaa olikin sitten 25% kuukausipalkasta ja kirjat.  

En enää millään muista noita lukukausimaksuja. Jos samassa koulussa oli sisaruksia, he saivat sisaralennuksen.

Vapaaoppilaspaikkoja myönnettiin vähävaraisille.

Kouluruokailusta maksettiin itse, samoin kaikista oppikirjoista. Sekä vihoista, kynistä, pyyhekumeista.

N 69 v

Oli se aikanaan valtava muutos kun siirryttiin peruskouluun. Nuoret ette tajuakaan. Sitä vastustivat kaikkein eniten ne, joilla oli varaa maksullisiin kouluihin. Pelkäsivät että se oma etuoikeutettu asema menee siinä, kun köyhemmistä perheistä tulevat pääsevät samalle viivalle ja ovatkin älykkäämpiä ja pärjäävämpiä. Kokoomus oli kovin peruskoulun vastustaja.

Vierailija kirjoitti:

Kun aina sanotaan ettei työläisillä ollut varaa laittaa lapsiaan kouluun. Itse pystyisin duunarina maksamaan n. 5 tuhannen euron vuosimaksut kun säästäisin kunnolla. Lainalla menisi ehkä enemmänkin, mutta sitten pitäisi olla täysin varma että nousu yhteiskunnan portailla on tiedossa lapselle sen koulun kautta.

Tämän päivän duunarina. Mietipä 50,60 lukuja tai sitä varhaisempia. Valtaosa ihmisistä asui vielä maalla, suurperheisä pienviljelijöitä tai maatyomia sekatyöläisiä torpissAan.

50- luvulla kotikylästä vain isojen talojen lapset menivät oppikouluun. Jos joku ei päässyt sit sanottiin tykkää niin lehmänhoidosta. Nyt samaiset talot ovat pahasti alamäessä, nuoret isännät juoppoja poikamiehiä, jollain eläintenpitokielto jne.

Eli siis ikätovereitteni lasten lapsia tai lapsia, viiskymppisiä poikamiehiä

onnellinen kansa maksaa perus koulusta täysin vituiks mennyt kyhäilmä. tyhmien ehdoilla yrittävät rämpiä. KAIKKI KÄRSII. oppi koulu kansalais koulu takaisin tyhmät voivat tahkota kansalais koulua vaikka 20v eivät haittaisi ihmisiä

Valtion kouluissa oli pienempi lukukausimaksu kuin yksityisissä kouluissa.

Nim. yo vuosimallia 1972

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun aina sanotaan ettei työläisillä ollut varaa laittaa lapsiaan kouluun. Itse pystyisin duunarina maksamaan n. 5 tuhannen euron vuosimaksut kun säästäisin kunnolla. Lainalla menisi ehkä enemmänkin, mutta sitten pitäisi olla täysin varma että nousu yhteiskunnan portailla on tiedossa lapselle sen koulun kautta.

Tämän päivän duunarina. Mietipä 50,60 lukuja tai sitä varhaisempia. Valtaosa ihmisistä asui vielä maalla, suurperheisä pienviljelijöitä tai maatyomia sekatyöläisiä torpissAan.

50- luvulla kotikylästä vain isojen talojen lapset menivät oppikouluun. Jos joku ei päässyt sit sanottiin tykkää niin lehmänhoidosta. Nyt samaiset talot ovat pahasti alamäessä, nuoret isännät juoppoja poikamiehiä, jollain eläintenpitokielto jne.

Eli siis ikätovereitteni lasten lapsia tai lapsia, viiskymppisiä poikamiehiä

Mikä ongelma sinulla on? Ei hän suoraan verrannut nykypäivää entiseen. 

Itse saan kuukaudessa 2 tonnia netto. Yh-äiti ja yksi lapsi. Olen monesti miettinyt että mihin saakka pystyisin venymään jos koulut menisivät maksullisiksi. Todennäköisesti leikkaisin omasta kulutuksestani todella paljon jos se olisi edellytys että lapsi pääsisi parempaan asemaan aikanaan. 

Vierailija kirjoitti:

Oli se aikanaan valtava muutos kun siirryttiin peruskouluun. Nuoret ette tajuakaan. Sitä vastustivat kaikkein eniten ne, joilla oli varaa maksullisiin kouluihin. Pelkäsivät että se oma etuoikeutettu asema menee siinä, kun köyhemmistä perheistä tulevat pääsevät samalle viivalle ja ovatkin älykkäämpiä ja pärjäävämpiä. Kokoomus oli kovin peruskoulun vastustaja.

Presidenttimme on tästä hyvä esimerkki. Ei vaikuta olleen mikään kovin välkky, kun A:n paperit on vaan kirjoittanut. Mutta kun koulut maksetaan, niin mikäs siellä on ollessa. Hänkin vei paikan joltakin älykkäämmältä, joka tuomittiin johonkin paskatehtaaseen hautaamaan potentiaalinsa. Semmoista se oli siihen aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Lukukausi maksu oli minun aikoinani keskipalkkaisen duunari-isäni netto kuukausipalkasta 10%. 2x vuodessa, linja-auto lippu 50 matkaa olikin sitten 25% kuukausipalkasta ja kirjat.  

Sulla oliko paljon sisaruksia? Ja olit linja- automatkan päässä koulusta.

Maalaiskunnissa ei välttämättä ollut oppikouluja, lapset lähtivät 11- vuotiaana. Joku ehkä sukulaisen kammariin, joku vuokrattuun huoneeseen

Olin teininä 60- luvulla ruokalassa töissä, 2* päivässä kävi pieni 11-vuotias tyttö syömässä laskulle, koti oli n. 90 kmn päässä.

Tosin itse vajaa 16- vuotiaana asuin veljen kanssa kimppakämpässä, hän oli tehtaalla , 17 - vuotiaana. Nuorena oli aloitettava.

Vierailija kirjoitti:

Kun aina sanotaan ettei työläisillä ollut varaa laittaa lapsiaan kouluun. Itse pystyisin duunarina maksamaan n. 5 tuhannen euron vuosimaksut kun säästäisin kunnolla. Lainalla menisi ehkä enemmänkin, mutta sitten pitäisi olla täysin varma että nousu yhteiskunnan portailla on tiedossa lapselle sen koulun kautta.

Äiti oli vapaaoppilas eli maksuton. Perheen tulot olivat niin pienet, vain isä tienasi tavistyömiehenä. Äidin opettaja oli puoltanut hänen pääsyään.

Ei jaksanut kuitenkaan loppuun asti, kun 1950-luvulla luokkaerot olivat niin isot, että vapaaoppilaita katsottiin kieroon ja nimiteltiin. Hänelle se oli liikaa. Löysi muuta kautta tien ammattiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun aina sanotaan ettei työläisillä ollut varaa laittaa lapsiaan kouluun. Itse pystyisin duunarina maksamaan n. 5 tuhannen euron vuosimaksut kun säästäisin kunnolla. Lainalla menisi ehkä enemmänkin, mutta sitten pitäisi olla täysin varma että nousu yhteiskunnan portailla on tiedossa lapselle sen koulun kautta.

Äiti oli vapaaoppilas eli maksuton. Perheen tulot olivat niin pienet, vain isä tienasi tavistyömiehenä. Äidin opettaja oli puoltanut hänen pääsyään.

Ei jaksanut kuitenkaan loppuun asti, kun 1950-luvulla luokkaerot olivat niin isot, että vapaaoppilaita katsottiin kieroon ja nimiteltiin. Hänelle se oli liikaa. Löysi muuta kautta tien ammattiin.

Olen kuullut tuon saman että vapaaoppilaita nöyryytettiin ja jopa opettajat syyllistyivät tähän. Köyhyyttä pidettiin häpeänä. Ei ihme että tuon mankelin läpimenneistä tuli aika kovapintaisia. 

Minulla oli useita sisaruksia, mutta alennusta ei saanut, kun osa oli ammattikoulussa ja osa nuorempia, alennuksen olisi saanut, jos olisi ollut samassa koulussa. Matkaa noin 45 km yhteen suuntaan. Tuo matkojen osuus oli tolkuttoman iso. Ruokailun olin jo unohtanut, pitihän siitäkin maksaa. Terveydenhoito oli meillä ilmainen. Vuokralle olisi voinut päästä puolella matkojen hinnasta, mutta sitten olisi ollut ruokamenot kirkonkylällä. 

Minusta tuo prosenttiosuus kertoo paljon selvemmin kuin pelkät markkamääräiset tiedot. 

Vapaapaikkaa en saanut perheen taloudellisen tilanteen takia, köyhempiäkin oli hakemassa, stipendejä kyllä sain koulumenestyksestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli se aikanaan valtava muutos kun siirryttiin peruskouluun. Nuoret ette tajuakaan. Sitä vastustivat kaikkein eniten ne, joilla oli varaa maksullisiin kouluihin. Pelkäsivät että se oma etuoikeutettu asema menee siinä, kun köyhemmistä perheistä tulevat pääsevät samalle viivalle ja ovatkin älykkäämpiä ja pärjäävämpiä. Kokoomus oli kovin peruskoulun vastustaja.

Presidenttimme on tästä hyvä esimerkki. Ei vaikuta olleen mikään kovin välkky, kun A:n paperit on vaan kirjoittanut. Mutta kun koulut maksetaan, niin mikäs siellä on ollessa. Hänkin vei paikan joltakin älykkäämmältä, joka tuomittiin johonkin paskatehtaaseen hautaamaan potentiaalinsa. Semmoista se oli siihen aikaan.

Isoisäni oli kommunisti käsittääkseni juuri tästä syystä. Hän olisi äitini mukaan omannut kykyjä opiskeluun ja olikin älykäs. Mutta ei mitään mahdollisuuksia 30-luvun maaseudulla. Tulee Päätalon kirjat mieleen. Yhtä hyvin olisi voinut haaveilla matkasta kuuhun kuin ylioppilaslakista. Hän alkoi sitten sodan jälkeen purkaa katkeruuttaan kommunismin kautta, jossa pääsi aika pitkälle hierarkiassa. Olen käsittänyt, että se kommunismi oli vain väylä kostolle ja katkeruudelle. 

Historiankirja lähihistoriasta kertoi että vain 11% suurista ikäluokista olisi ylioppilaita. Sekin kertoo ettei oppikouluun meno 50-luvulla ollut vielä tavanomaista. Kouluja tuli 60- luvulla lisää, yksityiskouluja perustettiin jotka sitten muuttuivat kunnan peruskouluiksi.

Toki keskikoulun käyneitä enemmän, siitä teknikoiksi, sairaanhoitajiksi, merkonomeiksi jne.

Vierailija kirjoitti:

Kun aina sanotaan ettei työläisillä ollut varaa laittaa lapsiaan kouluun. Itse pystyisin duunarina maksamaan n. 5 tuhannen euron vuosimaksut kun säästäisin kunnolla. Lainalla menisi ehkä enemmänkin, mutta sitten pitäisi olla täysin varma että nousu yhteiskunnan portailla on tiedossa lapselle sen koulun kautta.

Kyllä minun duunariukki ja kotiäitimummi laittoivat molemmat lapsensa oppikouluun ja ylioppilaiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun aina sanotaan ettei työläisillä ollut varaa laittaa lapsiaan kouluun. Itse pystyisin duunarina maksamaan n. 5 tuhannen euron vuosimaksut kun säästäisin kunnolla. Lainalla menisi ehkä enemmänkin, mutta sitten pitäisi olla täysin varma että nousu yhteiskunnan portailla on tiedossa lapselle sen koulun kautta.

Kyllä minun duunariukki ja kotiäitimummi laittoivat molemmat lapsensa oppikouluun ja ylioppilaiksi.

Niin.