Muita, joiden vanhemmat ovat unohtaneet käytöstavat vanhuusiällä?

Onko kukaan huomannut omien vanhempien vanhetessa, että käytöstavat katoavat?

Olen alkanut kiinnittää oman äitini kanssa huomiota siihen, että hän nykyään ihan joka tapaamisella töksäyttää suustaan jotain syrjivää/ilkeää. Vaikka puuhattaisiin jotain ihan omiamme hyvällä mielellä ja ilman mitään ongelmia, hän saattaa yhtäkkiä huomata tiellä lenkkeilemässä ulkomaalaistaustaisen henkilön ja töräyttää: "tuollakin m****nen vaeltaa, mitähän sekin etsii". Jos ravintolassa on tummaihoinen tarjoilija, saattaa siinä ihan pöydässä ilmoittaa: "ei kyllä ollut n***eitä tällaisissa paikoissa kun minä olin nuori". Jos nähdään piha, jossa on tavaroita levällään, kommentoi: "ihan on kuin m*****laisleiri". Jos tulee maahanmuuttajanainen lastensa kanssa: "nuo ne sikiää". Jos on televisiossa nuori nainen joka ei ole langanlaiha, tokaisee: "tuommoista kroppaa ei kannattaisi näytellä".

Tilanteet tulevat aina ihan puskista, nämä ihmiset eivät ole tehneet mitään eivätkä edes vuorovaikuttaneet meidän kanssa ja pelkään että he kuulevat. On todella kiusallista, vielä kun minulla on aina omat pienet lapset mukana. En haluaisi heidän kuulevan tuollaista puhetta, mutta myös kunnon keskustelu on vähän vaikeaa heidän ollessa paikalla. Äiti yleensä vain töräyttää että ei hän mitään pahaa sanonut, sanoi vain niin kuin asia on. Käyttäytyy kuin olisi murjaissut hyvänkin vitsin. Sitten jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Äitini osasi kyllä käyttäytyä sivistyneesti vielä ollessaan työelämässä. Tietää senkin, että meidän tuttavapiiri on kansainvälinen. En ole aikaisemmin mitenkään edes ajatellut, että olisi jotain tällaisia asenteita. Kun olimme lapsia, äiti piti huolta että seurassa ei kuiskita, ei koskaan osoitella sormella eikä ihmisten ulkonäköä kommentoida. Omalle perheelle on ystävällinen.

Onko muilla ollut vastaavaa? Onko tuo normaalia vai merkki jostain muusta?